torstai 3. syyskuuta 2009

Rukkanen

Valokuvatorstain haaste 138, näinhän se meni.
On niin inhimillistä unohtaa tärkeitäkin asioita, kuten vaikka rukkanen, kuka sitä nyt kaipailee.


8 kommenttia:

  1. Erittäin inhimillistä, meillä kyllä usein kaipaillaan rukkasta, yhtä - se toinen vain useimmiten löytyy:)

    VastaaPoista
  2. Kyllähän yksinäinen rukkanen on melkoisen inhimillinen - tekisi ihan mieli ottaa talteen...

    VastaaPoista
  3. Kyllä sitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa, ja siellä se makaa ja lepää.
    Hieno vastaus haasteeseen!

    VastaaPoista
  4. Kiitos yllä olevista palautteista, olen tosi iloinen, että olette huomanneet blogini.

    VastaaPoista
  5. Hyvä vastaus, yksinäinen rukkanen herättää hyvinkin inhimillisiä tunteita ja ajatuskulkuja.

    VastaaPoista
  6. Kiitos Ansku, käyn koht`siltään vastavierailulla.

    VastaaPoista
  7. Käden jälki, jälki kädestä - inhimillisyyttä jos mikä.

    VastaaPoista