Pehmyt piirto

Päivälevon aika

2012-01-29T16:17:00.000+02:00

Nukkuvatko nämä pitkäkorvat aina silmät auki. Nenä sillä välillä vipatti ja kyllä se muutaman kerran silmää taisi iskeä.

Sellaista kunnon pakkassäätä -20. Hyvin vielä ulkosalla tarkenee myös kaksijalkainen, kunhan muistaa pukeutua sään mukaan.

Kivi sydän ei lämmitä

2012-01-17T16:27:00.000+02:00

Kylmää on riipuskella ulkosalla

Otsa kiekuratkin kuorrutuksen saa

Kivi masu painaa, ei lämpöä se suo

Jalat solmuun kietoutuu, hrrrr...

hieman paleltaa

Nyt tunnistetaan luteet

2011-12-26T21:27:00.001+02:00

Tästä lahjasta tulin hyvin, hyvin iloiseksi. Suomen luteet, voiko uskoa, että niitä on yli 500, aivan ihana kirja.

Oi, kuinka kauniita ja värikkätä ne voivat ollakin.

Näillä on niin hauskoja nimiäkin, kuten tuo raidallinen Pyjamalude.

Tällä taas näyttää olevan vinkeät kasvot selkäpuolella.

Tulen varmaankin selailemaan tätä kirjaa pitkin kevättä ja sitten kesän koittaessa kuvamaan.

Kuvauksellista Joulua

2011-12-23T08:11:00.000+02:00

Kaislikon lumoa

2011-11-21T11:38:00.001+02:00

Kaislikko elää vuodenaikojen mukaan, nyt siitä löytyy kaunista maalauksellisuutta. Veden liike, heijastukset ja alkava jäätyminen, ne luovat lumoavia muotoja ja vastakohtia.

Vanhan uudelleen lämmittelyä

2011-11-21T10:20:00.001+02:00

Päätin pitkän tauon jälkeen avata tämän Pehmyt piirron uudelleen.
Olen ahkerasti hössötellyt noissa kahdessa muussa blogissani, mutta kun nyt tuntuu, että kuvia voisi taas syntyäkin, niin päätin kokeilla, että vieläkö virtaa.

Näin aamupäivän alkajaisiksi muutama kuva, ne on kylläkin jo julkaistu tuolla toisessa, mutta muokkaan päivän mittaan uusia julkaisu kuntoon.

Nämä kuvat ovat eilisiä, joten...

En ole vielä ehtinyt muutoksia tänne tehdä, mutta tulen varmaankin hieman niitä tekemään. Tämän blogin avaaminen tuli niin yllättäin, etten ole paljon ehtinyt suunnittelemaan.

Tarkoitukseni on laittaa jatkossakin vain luontokuvia ja vähän tekstiä. Katsotaan nyt miten lähtee rullaamaan.

Kukkaniityn elämää

2011-06-27T13:06:00.004+03:00

Kukkaniitty on kaunis katsella, mutta siellä vaanii menenlaiset vaarat. Ihminen on kulkiessaan turvassa, no jos ei oteta huomioon niitä punkkeja tai sitten joitain pistäviä, niin voimme rauhassa kulkea kukkia ihastellen. Öttiäisiä löytyy montaa sorttia myös sellaisia, jotka vaanivat muita öttiäisiä. Tälläiseen kyrmyyn törmäsin niityn reunassa.

Petokärpänen nimeltään ja aika hurjan näköinen, pienoista pelkoa tuntien katselin tätä öttiäistä silmiin, kun tuo öttiäis kammo vielä on hiukka voimissaan.

Kukkaniityn elämä jatkuu toisessa luontokuvablogissani, täältä. Kaikki kuvat suurenevat klikatessa.

Keskikesän aikaan

2011-06-27T07:43:00.000+03:00

Kokoja polteltiin keskiyön aikaan Maaninkajärven rannoilla. Sää kirkastui sopivasti, aurinkokin paisteli, mutta juuri h-hetken aikaan taivaalle kerääntyi pilviä.
Laskevan auringon ja sadetta kantavien pilvien myötä maisema kylpi erikoisessa valossa. Valo heijastui pilvistä veteen ja kietoi järven hentoon punerrukseen. Tuota eteen aukeavaa hetkeä katsellassa tuli taas kerran mieleen, kuinka järvi on ilmeiltään monipuolinen. Valo ja veden liike muuttaa muotoaan melkeinpä hetki hetkeltä.

Aamulla järveä helli auringonpaiste ja sää oli lempeä, niinkuin Juhannukseen kuuluu. Tyyneellä järvellä lipui vene rauhallisesti huristen, vielä idyllisempää, jos vene olisi ollut soutuvene.

Ei kaikilla keskikesä ole rentoutumista luonnossa, vaan joidenkin kesän täyttää aherrus. Nämä lintuemot ovat jotenkin rasittuneen oloisia, värit ovat haalenneet ja muutenkin olemus kärsinyt.
Ylin on västäräkki, sen nyt vielä tunnistin, mutta en tuota alinta, voisiko olla peippo (ei kai)?

Kemijoen rantamilta

2011-06-23T07:53:00.000+03:00

Hyvää Juhannusta ja aurinkoa, vaikkei kuvassa se nyt satu paistamaankaan ;)

Kivikon valtias

2011-06-22T21:36:00.000+03:00

Kuovi kivikossa, hieman hassultahan se vaikutti.

Suolaheinän kutoja

2011-06-16T07:23:00.001+03:00

Mitäs täällä!

2011-06-15T20:45:00.003+03:00

Tälläisesta asennosta löysin nämä öttiäiset. Oikaisin myös itseni heinikkoon, sillä aika matalalla ruohikossa makoilivat.

Oli kohtalaisen "railakas"tuuli, joka huojutteli kavereita tuulessa. Liekö nuo asennon vaihdokset tuulen syytä, mutta sinä aikana kun seurailin, niin niitä vaihdettiin useasti. Tässä yksi taiturimainen ote kumppanista.

Osaisikohan joku tunnistaa tämän hyönteisen. Alueella lenteli useita samanlaisia, jotka pyrähtelivät heinältä heinälle, aika matalalla.

Uuvana tiesi sanoa, että olisi jokin sylkikuoriainen. Haeskelin netistä varmistuksen ja tämä on siis; Kirjosylkikuoriainen, Cantharis figurata. Kiitos Uuvana;)

Varjakan kesämaisemaa

2011-06-14T16:08:00.000+03:00

Oulunsalon Varjakassa sijaitsee huvialussatama. Se ei ole suuren suuri, mutta ei aivan pienen pienikään.

Aallonmurtajalta voi kapuloida lossilla Varjakansaaren, jossa aikanaan oli pohjoismaiden suurin saha. Saareen ei ole pitkä matka ja matka sujuu hyvinkin lihasvoimilla ja vaikkapa hieman heikoimmillakin.
Salmessa on kuitenkin tapahtunut sahan aikoihin onnettomuus, joka vaati myös ihmisuhreja.
Saaren rannoilla on kerros losoja, jotka pikkuhiljaa lahoavat ja muuttuvat yhdeksi saaren kanssa.

Aallonmurtajalta avautuu näkymä Akionsaareen.

Varjakan Kartanon pihapiiriä. Kartanossa on kahvila, näyttelytilat ja kesän aikaan monenlaista ohjelmaa.

Vesi vilvoittaa

2011-06-11T16:45:00.000+03:00

Erään sortin vaaksiaiset

2011-06-09T10:41:00.001+03:00

Helle kukat kukittaa

2011-06-08T15:18:00.000+03:00

Parissa päivässä pihasta on puhjennut valkoisten kukkien näyttämö.

Hyljeksittyä unelmaa

2011-06-06T21:50:00.000+03:00

Herkistelyä lailla ahomansikan

2011-06-06T10:37:00.000+03:00

Kukka kuin keijun mekko

2011-06-05T23:10:00.000+03:00

Ojakellukan kukat eivät vielä olleet täydessä loistossaan. Näiden kellukoiden kukinta on sellaista vaatimatonta loistoa, joka ei vedä huomiota puoleensa. Läheltä katsoen ovat sitäkin viehättävämpiä, eihän kukassa hyörivät kymmenet kimalaiset voi olla väärässä. Ojakellukka on myös vanha rohdoskasvi.

Kerran vielä, meri

2011-05-27T19:32:00.003+03:00

Meri, ruskea ja vaahtopäinen

2011-05-26T19:35:00.000+03:00

Tuulee, meri velloo. Vesi on ruskehtavan sävyistä, mutta valkoiset vaahtopäät kirkastavat sen olemusta.

Meri kasauttaa rannoille kaikennäköistä. Tämä ei kuitenkaan ole ihmisen pois heittämää, vaikka kyllä sitäkin oli.

Löytyihän sitä kukkivaakin rannan tuntumasta. Simpukoita, rentukoita ja raikasta meri-ilmaa, siinä tämän päivän kuvausretki. Kuvien ulkopuolelta täytyy mainita ilmassa kierelleet tervapääskyt. Kuvia en yrittänyt ottaa laisinkaan niistä käytössä olleen putken vuoksi.

Tuima tuijottelija

2011-05-21T12:55:00.001+03:00

Pihalla häärätessäni tunsin, että joku minua tuijottaa. Katselin ympärilleni ja huomasin sellaisen kaunis rintaisen, mutta hiukan tuimailmeisen seurailijan istuvan pensasaidan varjossa,puun päällä.

Sydämeni hypähti ja teki voltin, tunnistin tuon pikkuisen sinirinnaksi. Harvoin olen kohdannut tämän kauniin kesäasukin.
Olin paikallani pitkään ja varovasti hivuttauduin ovea kohti, pitäisi saada kamera.

Kameran kanssa takaisin pihalle, kotvan siellä tähyiltyäni näin liikettä pensaikossa. Siellähän se ystävä istui, etsien katseellaan maasta naposteltavaa.

Nyt sitten takaisin pihatöihin ja kamera lähettyville, jospa tulisi muitakin vieraita piipahtaan.

Auringon tuoja

2011-05-20T08:56:00.000+03:00

Kallion ja mäntyjen liitto

2011-05-18T21:02:00.000+03:00

Satavan metsäpolku kutsuu hieman sumuisena aamuna.

Painan mieleeni polun varren yksityiskohtia. Olenhan vieraassa ympäristössä ja ihan yksin, lisäksi omaan huonon suuntavaiston.

Polku kuljettaa kohti sumussa erottuvaa kalliota. Metsä tuoksuu, mustarastaat lurittelevat sointujaan, niin ihmeen rauhallista.

Ympäristö on kaunis. Käkkyräisiä mäntyjä, sileää kallion pintaa, jota sammaleet ja jäkälät kuvioivat. Sumu antaa oman hieman jännittävän lisän, mutta olen turvallisin mielin. Olen painanut polun mieleeni, annan kallion viedä, ihailen tätä vierasta näkymää.

Menen aina vain edemmäs, jossain täytyy olla se korkein kohta. Aavistan, että edessä voisi olla näkymä merelle, olemmehan saaressa.

Edessä kallio hieman nousee. Kaikkialla on kauniita, vääntyneitä puiden muotoja.

Ja vihdoin!
Kyllä, huippu on valloitettu. Sumussa häämöttää merta ja saaria. Harmi, että ilma on sumuinen, mutta toisaalta, sää antoi mukavan lisän tälle metsäretkelle.

No, enhän minä sitä polkua löytänyt. Aikani metsässä harhailtuani löysin pienelle tielle ja se johdatteli taas isommalle kulkutielle ja sitten lopulta sille oikealle, joka vei turvallisesti perille.

Luontopolulla nähtyä

2011-05-17T21:31:00.001+03:00

Ruissalosta edelleen.
Niin, tämä luontopolku oli ihan muuta mitä luontopoluilta on yleensä odottanut. Tämä oli ihan lenkkeilijöille tehty, joissakin kohdin kyllä täytti omat luontopolku odotukset. Lintuja tai muita luontoon kuuluvia eläimiä ei tarvinnut odottaa näkevänsä, niin vilkas liikenne oli, mutta muuten ihan mielenkiintoinen.

Hauska rinkula oksien ympärillä kiinnitti huomion polun varrella.

Pohdittiin, että mikä tai kuka on häärinyt tämän puun kimpussa. Runkoon oli kaivettu koloja ympäriinsä, ei kai mikään tikka näin alhaalta etsi syötävää. Voisiko asialla olla mäyrä, kenpä osais kertoa sen.

Tämä on sitten varmaankin Isosittiäinen. Näitä näkyi olevan polulla lehtien päällä ihan liikkumattona, liekkö olleet elossa laisinkaan. Ilma oli koleahko ja pilvinen.

Tätä valkovuokko metsikköä ihailtiin jonkin aikaa. Jatkettiin matkaa ja juuriko olin lausunut " Tämä olisi upean näköinen auringossa", niin silloin aurinko loi muutaman säteen metsikköön. Ehdin ottaa pari kuvaa ja silloin säteet olivat jo kadonneet.

Eräässä polun kohdassa oli mahdollista nähdä merta ja rantakallioita.

Kesyhanhia

2011-05-17T09:47:00.000+03:00

Näillä hyvin hoidetuilla Ruissalon viheriöillä sen tapasin.

Valkoposkihanhen, joka on kuin kesyhanhi ikään. Golfkentän ympäristössä lenteli useitakin suurehkoja hanhiparvia, kovaäänisesti huudellen toisilleen tai sitten alla hääriville ihmisille, kysellen laskeutumislupaa.

Meillä sellaista ei ollut ja senpä vuoksi saatiin olla varuillaan, että milloin tulee pallosta takaraivoon. Eipä uskaltanut lähemmäs mennä, eikä kovin sihtailla. Heti kohta, kun pysähtyi, kuultiin takaa varoitushuutoja. Kaipa nuo hanhet tuntevat olonsa turvalliseksi golffareiden reviirillä, ovat tottuneet jo heidän tavoilleen.

Reissun ainoa lintu

2011-05-16T22:06:00.000+03:00

Viimeisen aamun viime hetkillä tapasin tien vieren tolpalla istuksivan västäräkin. Olisikohan tämä rouvas henkilö, kun masu on noin riippuva.

Kaikki on katoavaista

2011-05-14T11:52:00.001+03:00

Mutta aurinko nousee aina uudestaan

kuva: Teemu P

Eilen aukaisin blogini ja mitäs kummaa, viimeinen postaus oli poissa. Kyllä se pikkuisen heilautti, ei niinkään sen postauksen vuoksi, vaan siihen tulleiden kommenttejen. Tänään on sitten kaikki palannut entiselleen, tai melkein, joitakin kommentteja on siellä jossain, palanneeko takaisin.
Lähinnä halusin ilmoittaa, etten ole poistanut kommentteja, mutta pikkuisen blogeja selattuani, huomasin, että vastaavaa on käynyt muillekin.

Halkeilevaa pintaa

2011-05-12T21:25:00.000+03:00

Kuivuudestako kärsii, liiasta auringosta vai kätkeytyykö yllätys näiden kilpien väliin.

Pelkkää pajua

2011-05-11T09:45:00.001+03:00

Pelkkää pajua, voisiko niin sanoa, sillä pajun kukinto on viehättävä.
Se tuo mieleen jonkin elävän, hentoine karvoineen, kuin perhosen toukka. Kypsyessään se kaareutuu ja muodostaa viehkoja muotoja. Kukinnan suojassa kasvaa uusi lehtien sukupolvi.

Näissä kukinnoissa ei pörissyt eikä surissut. Aamu oli hieman kolea ja aurinkokin vilahteli vaisusti pilvien takaa.

Pieni tuntematon

2011-05-10T09:41:00.002+03:00

Olen yrittänyt etsiä tälle aikaiselle, pienelle kukkialle monena keväänä nimeä. En osaa yhdistää sitä mihinkään, lähinnä mieleen tulee esikko. Lehdet ovat maata vasten ruusukkeena. Niiden keskeltä nousee kukkavana, joka venyy pituutta kunnes kukkiin muodostuu siemenet. Kukat ovat ryhmässä ja tosi pieniä, ruusun punaisia.
Kasvi talvehtii vihreänä mielellään pudonneiden lehtien suojassa kevät auringolta. Luonnonvarainen ja siementää pitkin pihaa.
Pelkästä kukasta varmaankin on vaikea tunnistaa, pitäisi ottaa vielä lehdistä kuva sekä niistä siemenistä, kunhan kypsyvät.
Aikaisemmin, kun hoidin näitäkin pieniä, niin palkitsivat hoitajan kauniilla, vaaleanpunaisella kukkamatolla.

Tiitsalle kiitos! Tämä on siis kevättaskuruoho, enpä olisi osannut tuollaista kukkaa etsiäkkään.

Säikähtäin

2011-05-06T13:18:00.000+03:00

Yllättäin

2011-05-05T18:41:00.000+03:00

Tunnelmointia auringonlaskun aikaan

2011-05-03T19:32:00.001+03:00

Jään ja veden liitto

2011-05-02T19:33:00.000+03:00

Talvi vielä viimeisillä voimillaan tarjosi järvelle kihloja, mutta surkeasti sulhasmiehen kävi. Ei tullut jäästä järven puolisoa, vaan kihlat valui velloviin vesiin.

Keväällä kuljemme kaksin

2011-05-01T23:27:00.001+03:00

Pidettiin viikon mökkiloma ja kiersin lähiseudun kuvauskohteita. Lintuja tuli tietenkin kuvattua Maaningan Patalahdella, josta nämäkin suurelta osin on.
Patalahdella oli ahkeraan "linnustajia" liikkellä ja lintujakin, vaikka eräs lintumies totesi, että on vähän vesilintuja. Kurkia oli sekä joutsenia ja säikähdinpä kaulushaikaraa, joka puhalsi pulloon ihan vieressä. Lintua ei varmaankaan kovin moni pääse näkemään, mutta sen persoonallinen ääni kuuluu kauas. Enpä minäkään päässyt lintua kuvamaan, mutta kuvasin muita, jotka eivät olleet niin salamyhkäisiä.

Sain tunnustuksen

2011-04-22T07:22:00.003+03:00

Sain Mayollta tunnustuksen, kiitokset siitä.
En kuitenkaan jatka eteenpäin nimeämällä ketään erityisesti, mutta tahdon jakaa sen teidän kaikkien kanssa ja samalla toivottaa vielä kertaalleen Iloista Pääsiäistä ja kuvausilmoja jokaiselle.

Tunnustuksen saajan pitäisi näyttää 3-5 ennennäkemätöntä kuvaa , katsotaanpa löytyykö, pieni hetki...

...tässäpä neljä. En nyt ole ihan varma olenko jo näitä postaillut, mutta laitan pienestä epävarmuudesta huolimatta.

Sateen jälkeen 1, 2, 3 ja 4

Oksien lomassa, välissä

2011-04-21T16:51:00.002+03:00

Uskoisin tämän olevan peipponaaras, mutta lintujen tuntemukseni ei ole kovin luotettavaa luokkaa.
No kuitenkin, on kysymys linnun ja ympäristön väreistä. Hakeeko lintu luonnostaan itseensä sointuvan ympäristön.

Tämä lintu, jota en edes yritä arvailla, suki itseään kuusenoksalla. Linnussa oli vihreitä sävyjä ja ne sulautuivat hyvin havujen sekaan. Ympäristö toisti keltavihreää ja tummia varjoja.

Pikkuvarpusen huomaa hyvinkin, mutta kyllä tämäkin ympäristö tukee linnun omaa väritystä.

Kiinnitin kuvia katsellessa huomion tuon ylimmän linnun nokkaan, joka ei nyt aivan terveeltä vaikuta tai sitten sillä on suu jäänyt pyyhkimättä.

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE!

Sunnuntai sujui kuin siivillä

2011-04-17T13:51:00.001+03:00

Pari metsähanhea käyskenteli pienessä joutsenparvessa. Kummasti ne viihtyvät keskenään, muuttomatkalla ei viitsitä kinastella, tärkeintä on ravinnon tankkaaminen.
Tämä metsähanhi taitaa olla se taigametsähanhi.

Hanhi pariskunnan yhteislähtö. Ei siinä kauan katsella, jos huomataan ihmisten olevan liian lähellä, vaan noustaan siiville.

Keväiset pellot sottaavat myös joutsenten valkoisen puvun, mutta se on varmaankin vähäisin huoli.

Kurjet ovat tosi arkoja, pitävät varmaankin suurimman hajuraon ihmiseen. Komeat ovat siivet, kyllä näillä matka taittuu.

Mitä kuuluu kevät pellolle

2011-04-16T11:39:00.001+03:00

Joutsenia ja merihanhia. Tuuli melkoisesti, mutta ei kylmästi. Joutsenet ruokailivat pienissä ryhmissä ja hanhet tepastelivat joukon jatkona.

Linnut ovat koko ajan varuillaan ja kameran räpsähtely herättää huomion. Ei näitä pääse aukealla pellolla kovin lähelle, aina joku valpas silmäpari huomaa liikkeen.

Muutama kurki lentää pellon ylle, kiertelevät, kaartelevat. Näyttää siltä että aikoisivat laskeutua, jalat putoavat alaspäin ja kaulan asento muuttuu.

Räps, räps, jalat nousevat ja kaula jäykistyy, ottavat korkeutta ja häipyvät. Sitä kun on niin innokas, ettei malta odottaa, vaan täytyy hätiköiden räpsiä.

Metsän reunassa on lämmintä, aurinko paistaa edestä ja metsä suojaa tuulelta. Tässä olisi hyvä olla. Yritän tällätä takamusta maassa olevan kaarevan oksan päälle, tietenkin se antaa myöten.

Harmittelen, ettei tullut retkijakkaraa mukaan, taas opittiin jotain.

Höyhenissä pääsiäisen keltaista

2011-04-15T17:07:00.000+03:00

Herra Vihervarpusella tahtoi suupielet sotkeentua aterioidessa. Siinä se keikaroi väriloistossaan, mutta...

...rouvansa tepasteli vaatimattomassa puvussaan hieman syrjemmällä.

Hyppy siiville.

Pesään uusi risu

2011-04-13T08:04:00.001+03:00

Päivä valkeni sumuisena, mutta leutona.
Viereiseen pikku metsikköön harakka pariskunta rakentaa pesää. Voivathan ne kyllä kohennella vanhaa, talven runtelemaa asumustaan.
Pariskunta on useana keväänä puuhastellut pesän rakennus touhuissa metsikössä. Varmuutta ei ole pesinnän onnistumisesta, sillä joinakin kesäisinä päivinä on pikkupoikia pyörinyt "imppujen" kera puiden alla. Toivotaan, että harakat saavat rauhassa hoidella jälkikasvuaan, tuovathan ne oman lisänsä kesän äänimaailmaan.
Tämä kuvassa oleva kuusen latva on mieleinen istuma paikka, siitä näkee kaus. Latvaan pitää istahtaa tähyilemään ympäristöä, ennekuin pesälle uskaltaa viedä uusia rakennus materiaaleja.

Pellolle tähyilen

2011-04-10T10:02:00.001+03:00

Tähyilen metsän reunassa odottaen hanhia ja joutsenia, pellolle, jossa eilen ruokailivat. Pääni yli lentää yksinäinen hanhi ja laskeutuu alas. Ajattelen, että on tiedustelija, katsastaa ruokapaikan turvallisuuden ja ilmoittaa muille, reitti selvä. Jostain kuuluu joutsenten ääniä ja kaklatusta, mutta ei näy muita tulevaksi.
Vesi on vielä jäässä yön jäljiltä, ehkäpä iltapäivällä olisi ruokailijoita enemmän.

Töyhtöhyyppä tepastelee jäätyneen veden päällä, noukkasten silloin tällöin jotain nokkaansa. Yksinään saa vielä pellolla kulkea.

Nousee siivilleen päästellen kissamaisia naukaisuja, varmaankin kutsuu kumppaneita kisailemaan kanssaan.

Ne ensimmäiset

2011-04-09T19:17:00.000+03:00

Ensimmäistä kertaa tälle keväälle tuli piipahdettua pellon reunaan tutkailemaan onko saapunut siivekkäitä.
Ainakin joutsenia ja hanhia sekä jokunen töyhtöhyyppä. Kovin oli kaukana lintuset, mutta täytyy kuitenkin postata, onhan ne ensimmäiset.

Kevät vaahtoaa ja kuplii

2011-04-05T20:50:00.001+03:00

Kevät on tullut kertarysäyksellä.
Koko alkaneen huhtikuun on päivittäin sadellut, tänään oli lämpöisen auringon vuoro. Lumet ovat saaneet kyytiä ja nyt sitten myös vedet ovat syöksykierteessä, suunta on kohti merta.

Lätäköitä, kurakoita

2011-04-03T19:10:00.000+03:00

Kuvaamaan, mutta mitä.
Hanget ovat vajonneet ja niiden valkeus on häipynyt. Lunta on kuitenkin vielä niin paljon, ettei jalan kovin kauas tieltä voi poketa, upottaa.
Mitäpäs sitä muuta nyt kuvailisi kuin lätäköitä, sulamisvesiä.

Hahtuvaa hohtavaa

2011-03-28T14:16:00.001+03:00

Mitä kaikkea lumi onkaan kätkenyt alleen koko pitkän kylmän talven.
Vapuduttuaan talven kahleista siemenhahtuvat loistavat kilpaa kevät auringossa.

Vielä talvi viivähtää

2011-03-21T13:39:00.001+02:00

Talven viileää sineä ja malttamatonta odotusta.

Kultaiset kesäpäivät antavat vielä odottaa itseään.

Piilo

2011-03-11T08:37:00.000+02:00

Lumen painosta taipuneet pitkät kuusen oksat ovat antaneet rusakolle koko talven suojaa ja turvaa.
Oksat ehti jo jonkun verran vapautua lumen syleilystä, mutta nyt tulee sitä painavaa, märkää lunta.
Uusi sulattaa myös vanhan.

Varjot runkojen

2011-03-06T15:02:00.000+02:00

Sää tänään; aurinkoa, pienoinen vinkka meren jäällä

Testailin laajakulmaa, mutta ei oikein päästy yhteisymmärrykseen.

Aurinko sen aikaan saa

2011-03-02T16:09:00.000+02:00

Unelma syötävistä kärpässienistä

2011-02-25T21:10:00.002+02:00

Jokainenhan tietää, ettei se ole mahdollista. Mitä siitä sitten seuraa, jos tätä herkullisen näköistä, raesokerilla kuorutettua kauneutta maistat. Seuraukset voivat olla melko draakiset.

No, nyt taitaa väännöt taas olla tällä erää tehdyt.

Sieltä se nousee

2011-02-25T11:02:00.000+02:00

Sieltähän se kesä nousee ötököineen, kukkineen jäisen maan syleilystä. Täynnä eloa, tuoksua ja surinaa , siellä se meitä odottaa.
Kevät saa meidät odotuksen valtaan, maltetaan vielä hetki. Kaikki kuitenkin saapuu, liian pian.

Tässäpä taas yhdenlainen kokeilu, nyt opin hiukan lisää. Mielenkiintoista on tämä kuvanmuokkauskin, aina pieni askel eteenpäin on saavutus. Itsekokeilen tämä on hauskaakin, kun vain aikaa on opetella.

Tyyntä tuulessa

2011-02-24T21:08:00.001+02:00

Iltarusko ja myrskyisät järven laineet yhdessä. Tässä yksi variaatio aiheesta.

Talven koittelemukset

2011-02-24T10:41:00.001+02:00

Kokeilin hieman noita kuvan yhdistelmiä. Ei tietenkään olisi pitänyt ensimmäistä kokeilua tänne lykätä, mutta tässä se nyt on.

Kuvalla yritän tulkita , kuinka talvi on piikki linnun elämässä, se voi satuttaa.

Kevään merkkejä

2011-02-22T10:37:00.001+02:00

Kimaltelevia lumihiutaleita pakkasaamussa. Edellisen päivän auringossa sulannutta lunta pienoisen jääpuikon muodossa. Kuinka kaunis voi talvipäivä olla ja tästä kauneudesta nauttimen on täysin ilmaista.
Hentoisia kevään merkkejä löytyy jo luonnosta. Se lähenee, nyt on aika nauttia näistä aurinkoisista aamuista ja kimaltelevista päivistä.

Pakkasta, viimaa ja jäätä

2011-02-20T15:14:00.001+02:00

Kuvat viime sunnuntailta

Riutunkarin tuulimyllyt näkyy, näkyivät jo kaus. Sieltä ne nousevat puiden takaa ja kurkoittelevat kaulojaan , siivet laiskasti heiluen.

Lauttarannan kasvisto oli paksuhkon lumen peittämää, hrrr, täällä tuulee!

Möykkelikkönen ja railoinen jäätie, onneksi ei kuitenkaan sulia. Joissakin kohdin oli tulvinut vettä auratulle alueelle ja jäätynyt, varmaankin meriveden liikkeen voimasta.

Jäätien reunoille oli sinne tänne noussut jääpilareita. Luonnonvoimat eivät kunnioita ihmisen aikeita eikä pyrkimyksiä, sillä on oma tahto.

Tänne loppui tie. Ei edes jäätä myöten päässyt eteenpäin, muutenhan sitä olisi voinut pistäytyä naapurimaan puolella.
Marjaniemen majakka, tuulimyllyt ja mökit.

Olisi tehnyt mieli pysähtyä jäätiellä ja kuvata ulkona, mutta tielle pysähtyminen oli kiellettyä. Suurin osa kuvista oli vinksinvonkisin ja muutenkin tärähtäneitä. Syytän tuota muhkuraista tietä, eihän kuvaajassa mitenkään voi olla vikaa!

Kevättä kohti luottavaisesti

2011-02-19T13:08:00.000+02:00

Kun on tähän asti selvitty, niin kyllä sitä pärjätään kevääseen ja uuteen kesään.

Näenkö metsää puilta vai...

2011-02-14T17:04:00.002+02:00

Istutettua metsää, puut kuin toistensa kopioita, lumikin on asettunut niin samankaltaisesti.
Joukossa on mukana ainakin yksi, joka pistää hiukan hanttiin.

Täällä blogistanissa...

2011-02-14T10:59:00.000+02:00

sykkii monta lämmintä sydäntä ja Teitä kaikkia haluan muistaa nyt Ystävänpäivänä

Kaiken viiman, lumen ja kylmyyden keskellä ystävyys lämmittää, Hyvää Ystävänpäivää!

Pitkät ja solakat

2011-02-13T20:25:00.000+02:00

Sataa kultaa

2011-02-13T17:47:00.001+02:00

Päivän kimalteet

2011-02-13T12:07:00.001+02:00

Pakkaspäivää

2011-02-11T09:59:00.001+02:00

Lunta, sitä tulee aina vain

2011-02-06T16:43:00.003+02:00

Päivitetään blogia ja odotellaan säiden muuttuvan.

Luonnon kultaa, hehkuvaa

2011-01-30T20:19:00.001+02:00

Pensaikot ja kaikki ryteiköt loistivat juhla-asussaan. Oksistot säteilivät, aamuauringon muuttaessa ne kullanhohtoisiksi.

Tammikuun kaunottaret

2011-01-30T12:20:00.002+02:00

Nämä kaunottaret meinasivat viedä hengen kameraltani, vaarallisia olivat. Kamera raukka jähmettyi hyisessä ilmassa ja juuri silloin, kun kuvaaminen alkoi maistua.

Eilen oli ihan plussakeli ja se oli vienyt kauneuden puiden oksilta.

Yöllä oli pakastanut ja auringon noustessa se vain kiristyi, puiden oksille alkoi kerääntyä kuuraa. Oksilla kimalteli, kuin muistoja menneestä keskitalven juhlasta.

Pisaroita oksistossa

2011-01-29T16:14:00.001+02:00

Olihan tänään valoakin, vaikka nämä kuvat ovat ehkä hieman tummasävyisiä. Aurinko ei kutenkaan näyttäytynyt. Kosteaa oli, räntää satoi ja harmitti. Harmitti, kun en ehtinyt kokeilla kuvata sitä sadetta, tuli suoraan alas. Kokeiluja nämäkin ovat, rakeisia ja epätarkojakin, mutta onko se nyt niin haitallista.

Siellä se jo luuraa

2011-01-27T09:57:00.000+02:00

Tänään aurinko nousi 9.22 ja laskee 15.41

Kiitos Sylvi tunnustuksista

2011-01-27T08:29:00.004+02:00

Sain Sylviltä kaksi kaunista tunnustus blakaattia ja nämä täytyisi lähettää 15 blogille, mutta, mutta...
Haluaisin jakaa tämän kaikkille bloggaajille, joiden luona käyn vierailulla. Olen nauttinut ja nautin vastakin teidän kauniista kuvistanne. Tuo henk.koht. kommentointi on jäänyt nyt vähemmälle, mutta vierailen melkein päivittäin kaikkien luona, joiden linkit on blogissani.

Nyt sitten pitäisi laittaa seitsemän totuutta itsestään.

1. Olen hullaantunut kuvaamiseen.
2. Olen hullaantunut ihaniin kuvablogeihin.
3. Tunnelmoin iltojen hämyssä, nauttien vielä jouluvaloista.
4. Meneillään on karkkilakko.
5. Olen hullaantunut pienestä lapsenlapsesta.
6. Murehdin joskus aiheetta.
7. En pidä suurista joukkotapahtumista.

Tipu kävelyä

2011-01-24T21:00:00.002+02:00

Nämä kolme yhdistäen tuli yksi pitkä. Ylinnä Sinitiainen, Kuusitiainen ja alinna Urpiainen.

Urpiaisen punaista

2011-01-24T13:07:00.002+02:00

Lunta, sitä tuli taas viime yönä, joten talvisia iloja riittää.

Huuruisella oksalla

2011-01-23T11:14:00.005+02:00

Yhdessä

samaan suuntaan,

peilikuvana

toinen toisilleen.

Katson, aamuruskoa

2011-01-16T10:51:00.002+02:00

Kyllä tuli aamusella kiire, pohjoisella taivaalla punersi. Kamera kainaloon ja kiirusti kohti avarampia näköaloja.
Tosi upea aamurusko värjäsi taivaan. Se oli vain hetkellinen loisto, pian taivas oli harmaa.
Illaksi saadaan lunta.

Auringonsäteet tavoittavat

2011-01-15T17:44:00.002+02:00

Tänään paistoi jonkun aikaa aurinko ja sen ensi säteitä piti tietenkin yrittää vangita kuvaan. Näitä päiviä tulee vielä, kunhan malttaa odottaa. Olisi tietenkin hyvä jos sattuisivat viikonlopulle, niin niitä hetkiä ehtisi myös kuvata.

Ohi kiitäviä hetkiä

2011-01-07T09:13:00.000+02:00

Kuvattu liikkuvasta autosta

Ennen kuin huomaakaan, hämärä hiipii ja valloittaa näkymät.

Kiteitä pakkaslumessa

2011-01-06T10:22:00.000+02:00

Fiaskoa, mutta kuitenkin...

2011-01-03T07:28:00.001+02:00

Kohtasin pyrstötiaisia, kohtaaminen oli täys fiasko. Olin jo lopettanut kuvaamisen ja kävelin kotia kohti. Eiköhän kävelytien varren koivikkoon lentänyt pieni parvi pyrstötiaisia. Ihan vieressä pyrähtelivät ja siinä kameraa asetuksiin tällätessä ja suojia irrottaessa, lasit meni huuruun. Sokkona räpsin kuvia, en nähnyt tarkentaa. Lensivät syvemmälle metsään, seurasin ja näinkin, mutta oli sen verran hikistä touhua, että lasit koko ajan huurussa. Harmittelin, että tietenkin nyt, kun olisi ollut hyvä tilaisuus saada kuvaa.
Kuvat eivät kummoisia, laitan kuitenkin.

Kysynkin, että onko teillä kellään samaa ongelmaa noiden silmälasien kanssa ja löytyisikö siihen ratkaisua.

Vaatimaton

2011-01-02T17:35:00.001+02:00

Hiljainen, luminen metsä

2011-01-02T12:45:00.005+02:00

Oksille kerääntynyt lumi muodostaa pehmeä reunaisia kurkistusaukkoja, joista voi tähyillä talvista metsää.

Yksinäinen kuivunut lehti on jäänyt muistuttamaan eletystä kesästä. Silmuissa uinuu uusi kesä.

Oksankäppyrä on muodostanut keinuvan kehdon, johon lumen on hyvä asettua. Luonto luo lumeen muotoja, joista mielikuvituksella voimme loihtia hiljaiseen metsään talvista elämää.

Onko siinä uupunut tonttu, joka kotimatkallaan lepuuttaa väsyneitä jalkojaan.
Ja kehto heiluu hiljaa.

Vuoden 2011 aloitus kesäisesti

2011-01-01T10:41:00.003+02:00

Alotetaan vuosi 2011 muistellen kaihoisasti kesää 2010. Kuva on mökkirannasta Maaninkajärveltä, loman aikana tuli seurattu järven vaihtelevia tunnelmia. Lisää kuvia Maaninkajärven rantamilta toisessa blogissani, löydät sen tuosta sivupalkista tai tästä linkistä www.tarjapaldanius.blogspot.com .

Vuosi alkoi ihan mukavassa säässä. Vain -8, suhmura on sää, mutta kesää kohti lähdettiin laskeutumaan.

Vuoden viimeinen ateria

2010-12-31T11:24:00.001+02:00

Lintuset liikehtivät vilkkaasti, vuoden vaihtuminen ei vaikuta, sama aherrus jatkuu.
Päivä on harmaa, mutta pakkanen on laskenut peräti -10, lunta oli yöllä sadellut.

Uuden vuoden tanssi

2010-12-30T08:11:00.001+02:00

" Kivillä istuksella, haaveillen
tähytä virran, tumman metsän taa,
tienoita tuolla puolen ihmisen,
mihin ei kuolevainen käydä saa.
Ja villin lauman jälkeen ponnistaa
tietöntä vuorenseinää ylöspäin
jyrkänteen päällä vaiti viipyen -
ei yksinäisyyttä Vaan kahden näin
väkevän luonnon kanssa silmäkkäin. "
Byron

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2011 !

Salaperäinen metsä

2010-12-28T14:26:00.005+02:00

Hieroglyfejä

2010-12-28T13:48:00.002+02:00

Peilaillen

2010-12-26T09:22:00.001+02:00

Lumen ja kylmän kukka

2010-12-25T19:28:00.004+02:00

Pietaryrtti kiharaisin lehdin, pitää ylväästi puoliaan lumen kaikki nielevälle voimalle.
Kylmyys ei kosketa, mutta kevät saa varren taipumaan.

Niin harmaata ja hiljaista

2010-12-25T15:49:00.002+02:00

Järviruoko seisoo jämäkkänä heinikon takana talvipuvussaan. Mikään ei liikahda...

ei edes heinikko, joka melkein häipyy talvi päivän harmauteen ja kaiken kattavaan lumeen.

Hiljaista on, mutta kyllä tuolta hangen alta elämääkin löytyy. Pieniä jälkiä ja vähän suurempiakin näkyi neitseellisellä lumella. Suurempia ja pienempiä aukkoja, joihin joku pujahti ja joista joku kenties kurkisteli salaa kulkijaa.

Kaikki pihalintusetkin tuntuivat viettävän Joulupäivää, niin hiljaista oli ruokailupaikalla.

Joulumieltä hyvää

2010-12-22T22:07:00.001+02:00

Hyvää Joulumieltä Teille kaikille.

Kokeilu mielessä

2010-12-19T14:37:00.005+02:00

Tupsulakki tupsutta

2010-12-11T12:58:00.002+02:00

Hiljaa soivat kellot

2010-12-11T08:18:00.001+02:00

Päivän kaunis päätös

2010-12-10T15:13:00.000+02:00

Niin lyhyt on hetki valoisan, lyhyt myös hetki purppuran.

Latvuksissa loistaa

2010-12-10T14:22:00.001+02:00

Sinnitellen pakkasessa

2010-12-10T10:41:00.001+02:00

Aamuhämärissä kävi mustarastaan tie ruokinta paikalle. Olen kyllä ilahtunut nähdessäni vierailijan, mutta samalla hieman pelottaa lintusen puolesta. Pakkasta on kuitenkin lähemmäs -20 astetta, miten käy, selviääkö taistelusta läpi talven.
En usko, että tämä on on ainoa, vaikkei niitä näe kuin yhden kerrallaan. Näyttäisi olevan nuori tai sitten ainakin naaras, pihassa on piipahtanut myös keltanokkainen uros.

Pikkuinen punapää...

2010-12-06T16:45:00.002+02:00

sinivalkoisessa hetkessä.

Heinämaja

2010-12-06T13:35:00.001+02:00

Talvi maalaa maiseman

2010-12-05T21:45:00.001+02:00

Kolmen kopla

2010-11-26T15:46:00.001+02:00

Tässä näyttää olevan keskinäistä sopua. Yleensä sellaista pientä kinastelua tahtoo olla, kun useampi pyrkii yhtaikaa samalle astialle.

Pienet tankkaa pakkasessa

2010-11-26T13:14:00.002+02:00

Kaikki käytetään nyt hyödyksi, myös kaikki pienet pihlajanmarjat, kuivat ja rupuiset. Viherpeippo poika mussuttaa antaumuksella ja sylkee toisesta nokanpielestä perskeet ulos.

Viherpeippo tytöllä on hieman suuremmat marjat näköpiirissä.

Keltasirkut pienenä parvena hyörivät ja pyörivät jyvien kimpussa.

Sinitiainen on löytänyt myös omenaisen oksan. Ehkäpä kuitenkin jalkojen puristuksessa on pähkinä tai auringonkukansiemen, jota niin reippaasti pikkunokka naputtaa.

Paljon on keltaista pihapiirin linnuissa, mutta onpa joukossa pikkuvarpusia. Pikkuvarpuselle näyttää maistuvan virpiangervon siemenet, sulatkin ovat hieman sekaisin.