Raadollista

Näitä minä inhoa yli kaiken, myyriä, rottia, hiiriä. 

Eilen aamusella, kun Konnan kera aamulenkille lähdettiin (huom.kamera mukana), niin tällainen otus mötkötti tien penkalla. Ensimmäinen reaktio melkein kajahti ilmoille, mutta ääni jäi tulematta. 

Ihmettelin, että mikä oli aiheuttanut kuoleman kesken matkan teon. Jälkiä oli kahdenlaisia tien toisella puolen ja näytti tuoreelta tapaukselta, kun lunta sateli, eikä ollut kuitenkaan  peittynyt lumeen.

Jatkettiin matkaa, mutta käännyin katsomaan taakse. Sieltä metsän reunasta pomppi sellainen vikkelä otus, liikkui kuin kärppä ainakin. No kameraa siinä sitten reivasin kuvaus kuntoon ja nostin katseen. Hei, mihin ne nyt, saalis ja saalistaja olivat kaikonneet hetkessä näköpiiristä.

Mitä tästä opimme, aina pitäisi olla valppaana, jotta saisi talteen niitä hetkiä, joita tielle osuu ihan arvaamatta. Ainakin silloin, kun ns. kuvauslenkille lähtee, mutta jahka tästä jotain tulee, kun tuosta kamerasta kehkeytyy osa minuutta, ainakin toivon näin.

Tässä lenkkikaverini lempeä katse. Hänelle tuli sitten lenkin päätteeksi melkoiset lonkkakivut. Eihän siinä muu auttanut, soitto päivystykseen ja apteekista sitten kipulääkitys.
Ikä tahtoo vaivoja heittää Konnalle kannettavaksi.

Oikullinen lumineito

Onkohan neito vai ikäneito, mutta oikullinen on. 

Nyt jo hyppelee puiden harteilta alas ja pian on neito sulaa vettä.

 

Uskomattoman ihanaa

Juovun tästä lumisesta maisemasta.
Pihapiirikin komistautuu parhaimpiinsa, ihmettelen, miten voi olla näin kaunista.
Lunta satelee jatkuvasti hiljalleen, sitä tulee ja tulee.
Jostain tuolta pilvi verhon takaa kirkas valo yrittää tunkeutua.
Pikku hiljaa maisema kirkastuu, mutta vielä ei säteet läpäise itselleen tietä alas.
Odotan, saankohan sen valon tänään vangituksi.

Lumista maisemaa

Täällä jo kolmatta päivää, sataen lunta. Maisemasta väri kaikkoaa, lumi kaunistaa ja kuorruttaa maisemaa.

Vir-virnaa, leikkiä kuvilla

Taas näitä, mutta kun ei ole tällä hetkellä muihin kuviin aikaa, niin rustailen näitä. Tämän kukan kyllä kaikki tunnistaa, hiirenvirna ei värejään peittele. Minulla tulee tästä aina mieleen hammasharja.(klikkaa niin näet kuvanlaidasta laitaan)