Jatkoa edellisiin postauksiin
Aamulla ihailin jäätyneitä lätäköitä, ojia. Niiden värikkäitä heijastuksia ja jään kuvioita.
Kesä on jo kynnyksellä, mutta vielä voimme "nauttia" jäästä, sen hyytävästä kylmyydestä, johon aurinko luo oman lumon.
perjantai 7. toukokuuta 2010
Etsintä jatkuu
Jatkoa edelliseen postaukseen.
Jostain kuului kurjen huuto, siis ääntä kohden. Edessä näyttää olevan aukea, nyt taisi löytyä.
Ei, edessä oleva aukea ei ollut suo vaan niitty, keskellä metsää.
Vieressä oli kantoja ylös alaisin ja siellä istui närhi, kaikessa rauhassa, mutta ei kauaa.
Kovin lähelle ei närhi suvainnut päästää, kun pyrähti lentoon ja toinen perässä.
No, katseeni hakeutui pellolle ja yritin tähystää onko liikettä. Rauhalliselta näytti, mutta sitten huomasin jotain edessä.
Kovin oli kaukana, mutta kyllä, kurki se on, yksinäinen kurki. Yritin hieman lähemmäksi, mutta valpas oli, tähysteli hiippailijaa. Kohta nousi siivilleen ja liihotti kauas luotani.
Käännyin tulo suuntaan, mutta matkan katkaisi lurittelija oksalla. Keltainen rinta ei paljasta minulle ainakaan laulajan nimeä, ilonen luritus toi kylläkin hyvän mielen.
Jostain kuului kurjen huuto, siis ääntä kohden. Edessä näyttää olevan aukea, nyt taisi löytyä.
Ei, edessä oleva aukea ei ollut suo vaan niitty, keskellä metsää.
Vieressä oli kantoja ylös alaisin ja siellä istui närhi, kaikessa rauhassa, mutta ei kauaa.
Kovin lähelle ei närhi suvainnut päästää, kun pyrähti lentoon ja toinen perässä.
No, katseeni hakeutui pellolle ja yritin tähystää onko liikettä. Rauhalliselta näytti, mutta sitten huomasin jotain edessä.
Kovin oli kaukana, mutta kyllä, kurki se on, yksinäinen kurki. Yritin hieman lähemmäksi, mutta valpas oli, tähysteli hiippailijaa. Kohta nousi siivilleen ja liihotti kauas luotani.
Käännyin tulo suuntaan, mutta matkan katkaisi lurittelija oksalla. Keltainen rinta ei paljasta minulle ainakaan laulajan nimeä, ilonen luritus toi kylläkin hyvän mielen.
Suota etsimässä
Tarkoitus oli tänä aamuna käydä pienellä paikallisella suolla. No, minä en sitä tietä suolle löytänyt, mutta jotain kuvattavaa kuitenkin.
Suon tuoksua sain kuitenkin hieman nuuskutella suopursujen keskellä.
Suopursun viimekesäisiä kukintoja aamuauringon paisteessa.
Naavaa ja jäkälää.

Varjoja ja valoa.
Papanat, kuin pieniä linnunmunia.
Uutta elämää ja oranssin hohdetta.
Suon tuoksua sain kuitenkin hieman nuuskutella suopursujen keskellä.
Suopursun viimekesäisiä kukintoja aamuauringon paisteessa.
Naavaa ja jäkälää.

Varjoja ja valoa.
Papanat, kuin pieniä linnunmunia.
Uutta elämää ja oranssin hohdetta.
torstai 6. toukokuuta 2010
tiistai 4. toukokuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)