sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Kohdattiinko vesipeto?



Vesi pisaroi, kun jokin vedenasukki  sukelluksen jälkeen vettä asustaan puisteli. Tuskin kuitenkaan joutsen, muoto kyllä muistuttaa enemmänkin strutsia vedestä kohoavine pyrstösulkineen.




Välillä tämä outo vesipeto lennättää mahtavia vesikaaria ilmaan, kuin kosteaa ilotulitusta.





Kiiluvasilmäinen petohan sieltä vedestä nousi, mutta varsin pieni kokoinen ja kovin oli arkakin.

Tämän telkän sukelluksia oli hauska seurata.
Se näytti nauttivan aurinkoisesta syyskuun päivästä täysin rinnoin. Veden alle meno oli niin naurettavan näköistä, näytti ihan siltä, kuin sinne olisi oikein kaivauduttava. Kyllä se veden vastuksen aina voitti, mutta nuo vesisuihkut olivat runsaita ja näyttäviäkin, siinä pikku räpylät joutuivat kauhomaan viuhaan tahtiin.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Kaksi kokeilua

Kohteena aurinkokukkapelto pilvisellä säällä ja kuvaus välineenä pokkari, Nikon Coolpix S9300



Kummatkin kuvattu zoomia käyttäen, en nyt muista oliko peräti suurin kysymyksessä ja se on tuossa pikku ystävässä 450.

Alimpaan kuvaan laitoin hieman tummuutta lisää kuvanotto hetkellä ja koneella kumpaakin pikkaisen sävyjen kautta muuntelin.





Nämä nyt olivat ensimmäisiä räpsyjä. Tarkoitus olisi saada tästä pikku Nikonista sellainen aina mukana kulkeva ja heti valmis kuvanottoon taipuva kaveri.
No, kunhan tässä tutustutaan kaikkiin sen mahdollisuuksiin kuvata kohteita, onhan siinä joitakin toimintoja mihin voisi vaikuttaa ei kuitenkaan sovellu manuaaliseen säätöihin
.

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Mullit sumuisena aamuna



Tuona aamuna , yli viikko sitten, aamu valkeni sankan sumun peittäessä tienoot
Aamutoimet viivyttivät kuvausreissua, joten sumu ehti hälvetä osaksi.
Aurinko suodattui sumuverhon takaa ja loi aamu hetkeen tunnelman, jossa piti kulkea hiljaa.





No, eipä tuo sumu muuta suonut , kuin uteliaat mullit.





" On niin kaunista", tuumasi Jerre-poika, kun mulleja kuvattiin. Ja olihan se , nautittava elokuinen aamu.

perjantai 31. elokuuta 2012

Tahdon kiittää tunnustuksista

Olen saanut pari tunnustusta, mutta kun harvakseltaan olen käynyt tässä luontokuva blogissa, niin meinasivat mennä ihan ohi suun;)

Tunnustukset pitäisi lähettää uusille blogeille, mutta kun olen niin "tuhma", niin tuon velvoitteen ohitan ja kiitoksin ja halauksin otan vastaan;)

Laitan vaikka ensimmäisenä Jaanan


Lähettäjä siis Jaana 



Toinen tunnustus tuli Kivenhengeltä



Tähän tunnustukseen kuuluu myös 7 paljastusta, jotka voisin kertoa, siis:

  1. Suunnittelen tekeväni asioita, mutta monesti ne jää sille suunnittelun asteelle. Asiat eivät vain mene niinkuin toivoisi.
  2. Nyt minulla on aikaa, mutta en osaa käyttää sitä "tehokkaasti" hyödyksi.
  3. Uskon olevani ikuinen taivaanrannanmaalari.
  4. Kun innostun jostain asiasta, niin se menee hetkellisesti ihan liiallisuuksiin, mutta pian huomioni on suunnattu muualle.
  5. Nuo innostuksen kohteeni eivät arjen käytäntöihin, vaan ne ovat, joku voisi sanoa, että ns. turhakkeita.
  6. Uskon, että juuri nuo turhakkeet ovat auttaneet monissa kiperissä paikoissa. Säilyttämään  jonkinlainen mielenrauha, ne ovat siis eheyttäneet.
  7. Huomaan, että nyt on meneillään sellainen pohdiskeleva vaihe. Kai se liittyy vuodenvaihteen muutokseen, mutta hyvällä tavalla.

Kiitokset vielä kerran näistä tunnustuksista ja pahoittelut, että ne jää lähettämättä eteenpäin.

lauantai 25. elokuuta 2012

Sillehän ei mahda mitään, että

                                                syys saapuu.



 Vihreä yleisilme väistyy.





Sorsalinnut kokoontuvat matalikoille, sukivat ja huoltavat höyhenpukuaan, odottavat.





Kukkien kukinta loppuu, mutta tilalle tulee niiden toisenlainen kauneus.

Syksy osaa olla lumoavan kaunis, kun sille päälle sattuu.