Valkoista marenkia

Minä se viihdyn vielä tässä lumen valtakunnassa ja olen siihen nyt ns.vangittu. Täytyy nyt vain tuijotella ulos, niin päivällä ja joskus öisinki.

Tätä "maisemaa" kun yöllä katsoo, niin mieleen nousee näkymä, kaikki on valkoisen marengin peitossa. Mitä sitä nyt yöllä näkee. Meillä näkyy öinen piha katuvalojen loisteessa ja onhan sitä kuutamoakin, vaikka kovin kapoinen onkin, kuu-ukko.

Varmaan tuo marenki vaikutus tulee siitäkin, kun on yöpakkasia, joka kovettaa lumen pinnan ja saa siihen kovan hohtavan kalvon ja aah: sisällä pehmeää marenkia. Vai olisiko nämä öiset ajatukset makean nälkää.
Kuva kylläkin päivällä otettu, ei meillä kuu näin kirkkaasti paista eikä katuvalot loimota.

Linnuille kauroja

Paleltuneet posket

Koristeomenapuun marjat ovat kärsineet kylmästä, mutta viellä on hieman keltaista heleyttä jäljellä.

Kuvasin kun aamu oli ehtinyt jo valoisan puolelle. Vettä sateli hienokseltaan ja lämmintä oli joitakin asteita.Päivästä tuli harmaa ja sateinen.

Yksin itkuni itken, mutta en surusta itke...

Kaksin kellot kajahtaa, pehmeästi kajahtaa.

Lokakuun ilta puutarhassa

Lumen tuntua ja pimenevän illan tunnelmia.Kokeilumielellä kuvattuja.

Lumen ensi paino tuntuu märkänä oksistossa


Orapihlajissa on vielä lehtivihreää jäljellä, punerrusta ja kaihoisaa muistoa kesästä.

Pensas punertuu, kosteus saa lehdet kiiltämään ja pimeys tunkee läpi.


Lokakuun illassa hohtaa kultainen lehti.

klikkaa kuvat suuremmiksi

Varjot pitenee

klikkaa kuvaa suuremmaksi

Huurre puutarha

Aamu valkeni ja paljasti pakkasherran käyneen kuorruttamassa puiden ja pensaiden lehtiä.
Kylmää mutta kaunista.
On se kumma, asteen kylmyys saa tutisemaan, tuleekohan oleskeltua sisätiloissa liiaksi.


Pieni pala tuoksuvatukan kukkaa.



Kohmeista kauneutta



Vuorenkilven kukintokin oli saanut tuntea kylmän henkäyksen.



Herukan lehteä oli kylmä kouraissut aikaisemminkin ja nyt se sai viimeistelyn asun, antaa talven tulla.



Kaikkialla olla huurretta ja kohmeisia lehtiä.



Jäätynyt vesi oli kahlinnut lehden omakseen.

Siemen

Ruusupavulla on kauniit, isot siemenet. Jokaisessa on omanlaisensa kuvio.



Ruusupapuja kupariastiassa

Syksy saapui

Ja taas me koemme sen värien hurmion, maatuvien lehtien tuoksuvan alakulon ja sienien suuren elinvoiman.
Kerta kaikkiaan, nyt saapuu syys.

Herkistelyä

Tuoksuvatukan kukka altapäin kuvattuna. Näitä paikallaan pysyviä kohteita on helpompi kuvata ja voi yrittää jonkinlaista sommitelmaakin luoda.

Aamun aloitus

Aamulehdessä oli eräästä mielenkiintoisesta valokuvablogista juttua, pistänpä tuohon sivupalkkiin linkin.

Tällainen siemen piilo on Varjoliljalla.

Nuo pihapiirin kukkien siemenkodat ovat jotenkin viehkeitä ja kuvauksellisia. Kun tällä hetkellä ei ole tullut parempiakaan kohteita etsittyä, niin kuvaanpa näitä. Täytyy harjoitella tiiviiseen tahtiin, jotta uskaltaa lähteä pihapiiristä kauemmaksi.

Minuakin on aina viehättänyt nuo suot ja monenlaisilla soilla on tullut kyllä kuljettuakin. Kun tuo miehenpuoli on sellainen, että jos reissuun lähdetään, niin jostain metästä kyllä pian itsensä löytää. Nythän se sopii vallan mainiosti yksiin tämän harrastuksen kanssa.


Näin kypsyttää Mooseksen palavapensas siemenensä.