Viimeiset värinät

Elokorento oli tullut matkansa päähän.
Oliko siivet kastuneet vai muuten uupunut, kun oli toteuttanut elämänsä tarkoituksen.
Siivet välillä nousivat vedestä ja värisivät, kuin olisi pyrkinyt pois kosteasta olotilastaan. Punainen kapea ruumis koukisteli, mutta eihän ne voimat riittäneet enään nostamaan siiville.

Selkäpuolella piipersi pieni hyönteinen ja vieressä odotti useampi valkoinen pikku öttiäinen, olivatko sattumoisiin paikalla vai korennon houkuttelemana.

Niinhän se on, että toisen epöonni on toisen onni, raadollista, mutta elämän elinehto.

Koukeroiset korennot

Pitkän "kyttäämisen" tuloksena, pääsin korentojen kuvaamisen makuun, vieläpä niiden herkkiin hetkiin.

Elokorennot lemmenleikkien pyörteissä. Tämä pariskunta lenteli järvenranta niityllä. Laskeuduin rantaan ja jäin odottelemaan. Odotus palkittiin ja pari pyrähti lehden päälle, aika lähelle, kuin toiveeni kuullen.

Patalahden maisemissa lenteli useitakin korentoja, mutta tämä laji kiinnitti huomioni. Arvelin, että tämä ruskea on naaras. Ne laskeutuivat veden rajaan ja huljuuttelivat peräpäätään vedessä kuin munia laskien.

Kysymyksessä on Ruskoukonkorento


Olen tunnistanut nämä lajit vajavaisella asiantuntemuksella, joten oikoa saa ja toivonkin, jos laji määritelmät eivät ole oikein.