Perhosen siivin

Ettei elämä mene liian vakavaksi, pieni leikki on aina paikallaan.

Hepokatti tahtoi kuvaan

Kävin kuvaamassa perhosia, taas kertaalleen, mutta se on oikeasti melko haastavaa. Kuvatessani näitä  kahta lempiväistä, niin ykskaks...

Huomasin silmänurkasta, että jotain loikkasi ruohikosta kasvin korrelle. Siinä unohtuivat tesmat ja lemmet, kun edessäni komeili hepokatti.

Hyvin naamioitui. Sain kuitenkin napattua muutamia kuvia, ennenkuin kyllästyi ja loikkasi heinien sekaan.

Kultasiipi, sinisiipi

Nimet voi korjata, jos olen tunnistanut perhoset väärin.

Loistokultasiipi

Niittysinisiipi naaras

Perhos jahdissa

Saalis jäi heikoksi. Joitakin perhos lajeja lenteli, siis lepatteli, sinne tänne. Ei ne joutaneet istumaan kukalle, mettä maisteleen, niillä oli varmaan muita menoja mielessä.

Nimiä en ala veikkaamaan, koska tuntemukseni on heikkoa, mutta otan mielelläni nimet vastaan.

Mikähän sinisiipi on kysymyksessä. Niityllä lenteli muitakin sinisiä, mutta olivat pienempiä. Siipien alaosasta en saanut kuvaa.
Manna tunnisti tämän hopeasinisiiveksi, kävin netistä katsomassa ja näinhän se suurella varmuudella on.

Onkohan tämä laisinkaan päiväperhonen, josko jokin kiitäjä.
Manna tunnisti myös tämän, joka on niittoyökkönen.

Melko pieni, hiekan värinen, joka tuulessa heilui. Perhoskirjaa selailin ja ajattelin, voisiko olla hiipijä.

Tumma perhonen, joka malttoi vain hetken levähtää. Näytti lentäessään paljon tummemmalta kuin tämä siipien alaosa, oli myös melko kookas.
Valokki tunnisti, että kyseessä on tesmaperhonen. Perhonen on yleisin heinäperhonen, tämän kirjani mukaan.