Syys nakertaa kesää, kuin mato lehteä

Pala palalta se tuhoaa kesän vihreyden, mutta samalla lahjoittaa syksyn ja talven kauneuden.
Toukastakin voi kehkeytyä silmiä hivelevän kaunis näky.

Tietämätön kohtalostaan

Tämä hellyttävän näköinen toukka oli joutunut kasvualustaksi jonkun toisen lajin toukalle. Keltaisia ulokkeita oli siellä täällä toukan pinnassa.
Tuleekohan  toukasta minkään näköistä lentävää perhosta tai muuta siivekastä, vai onko sen kohtalo  olla ravintona näille loistoukille.

Siinä se lehdellä reippaana ja määrätietoisena vaelsi ja aika hyvinvoivan näköinenkin oli.

Sateenkaaritoukka

Nimesin tämän sateenkaaritoukaksi juuri tuon värin vuoksi. Onkohan toukka niin läpinäkyvä, että ruoan kulku paistaa läpi.
Tuossa se nökötti ketokaunokin kyljessä, itseensä käpertyneenä, välillä hieman asentoa vaihtaen. Seuraavana päivänä oli jo poissa.

Öttiäis jahdissa

Juhannus meni vaihtelevissa merkeissä.
Öttiäiskuvaukseen sää oli aika tuulinen, mutta joitakin sain ikuistettua. Lajeja en oikein tunnista, mutta yritän selvittää, joten kaikkinainen apu olisi tarpeen.
Näitä kuvatessani innostuin ja samalla huomasin kuinka hyvää tekevä vaikutus tälläisella toiminnalla on. Inhoni kaikkea ryömivää ja matelevaa kohtaan laimeni melkoisesti.
Eräs bloggaaja kertoi kiittävänsä hyönteistä ja samanlainen tunne tuli, kun jotkut odottivat tai peräti asettuivat paremmin kuvattaviksi.


Olisiko kaskas, kauniit juhannus somisteet etujaloissa.
Varmennettu kaskaaksi.

Tätä en mene arvailemaankaan, mutta oli tosi hyvä kuvattava. Sain monta otosta, joista oli vaikea valita.
Irma tunnisti tämän petokärpäseksi.

Tämäkin on outo lentäväinen.
Gaia tunnisti tämän sylkikuoriaiseksi.

Pieni toukka touhusi ahkerasti korteiden lehdillä. Tämä oli niin suloinen, että kuvasin pitkään. En saanut kuitenkaan mieleistäni kuvaa aikaiseksi.
Irma arveli kyseessä olevan jonkin pistiäisen toukan.