sunnuntai 30. syyskuuta 2012
lauantai 29. syyskuuta 2012
Terveiset Inarista
Kohdalleni osui onnenpotku, viikko Inarissa, lähemmin Ukonjärvellä, joka kuuluu Inarinjärven vesistöön.
Isäntä kalastelee ja minä kiertelen pientä saarta kameran kera, mutta jospa saisin kuvia napattua laajemminkin.
Ukonjärvellä on runsaasti kiviä, niinkuin Inarinjärvellä muutenkin.
Vesi on mahdottoman kirkasta ja juoma kelpoista.
Ruska on mennyt tai sitten sitä ei liiemmin ole ollutkaan.
Onhan tuota väriä kuitenkin jonkun verran vielä jäljellä, nautitaan siitä.
Pari kuvaa vastapäisen saaren rannalta.
Nappailin kuvat heti saareen rantautumisen jälkeen, mutta jos tulee hyvät olosuhteet huomenna, niin täytyy kiertää saarta kameran kera.
Hienoja yksityiskohtia ainakin huomasin saaren rannoilla, kun verkot käytiin heittämässä.
Siis huomiseen;)
Isäntä kalastelee ja minä kiertelen pientä saarta kameran kera, mutta jospa saisin kuvia napattua laajemminkin.
Ukonjärvellä on runsaasti kiviä, niinkuin Inarinjärvellä muutenkin.
Vesi on mahdottoman kirkasta ja juoma kelpoista.
Ruska on mennyt tai sitten sitä ei liiemmin ole ollutkaan.
Onhan tuota väriä kuitenkin jonkun verran vielä jäljellä, nautitaan siitä.
Pari kuvaa vastapäisen saaren rannalta.
Nappailin kuvat heti saareen rantautumisen jälkeen, mutta jos tulee hyvät olosuhteet huomenna, niin täytyy kiertää saarta kameran kera.
Hienoja yksityiskohtia ainakin huomasin saaren rannoilla, kun verkot käytiin heittämässä.
Siis huomiseen;)
perjantai 21. syyskuuta 2012
Syys nakertaa kesää, kuin mato lehteä
tiistai 18. syyskuuta 2012
sunnuntai 16. syyskuuta 2012
Muuttoa odottavia sukeltajia
Tänään oli tosiaan kaunis ja aurinkoinenkin päivä. Käytiin merenrannalla lintuja katsastamassa ja kuvaaminen tarkoituksena.
Aikaiesmmin postailin telkästä ja nyt hieman muista sukeltajista.
Vihiluodossa, lintujen katselupaikalla havaitsimme näköetäisyydellä vaalean pitkäkaulaisen vesilinnun. Aikamme odottelimme ja se lipui lähemmäksi, jolloin Tuulikki arveli sen olevan silkkiuikku.
Nämä tukkakoskelot yhytimme Riutunkarin lauttarannassa, jossa ne uivat satama-altaassa lokkeja seuranaan.
Nämäkin odottelivat syysmuuttoa auringonpaisteesta nauttien.
Tuuli nostatti takatukan hauskasti pystyyn ja antoi linnuille veikeää ilmettä. Kyllä ne nauttivat, onhan niiden nokanpielet vienossa hymyssä.
Kohdattiinko vesipeto?
Vesi pisaroi, kun jokin vedenasukki sukelluksen jälkeen vettä asustaan puisteli. Tuskin kuitenkaan joutsen, muoto kyllä muistuttaa enemmänkin strutsia vedestä kohoavine pyrstösulkineen.
Välillä tämä outo vesipeto lennättää mahtavia vesikaaria ilmaan, kuin kosteaa ilotulitusta.
Kiiluvasilmäinen petohan sieltä vedestä nousi, mutta varsin pieni kokoinen ja kovin oli arkakin.
Tämän telkän sukelluksia oli hauska seurata.
Se näytti nauttivan aurinkoisesta syyskuun päivästä täysin rinnoin. Veden alle meno oli niin naurettavan näköistä, näytti ihan siltä, kuin sinne olisi oikein kaivauduttava. Kyllä se veden vastuksen aina voitti, mutta nuo vesisuihkut olivat runsaita ja näyttäviäkin, siinä pikku räpylät joutuivat kauhomaan viuhaan tahtiin.
lauantai 15. syyskuuta 2012
Kaksi kokeilua
Kohteena aurinkokukkapelto pilvisellä säällä ja kuvaus välineenä pokkari, Nikon Coolpix S9300
Kummatkin kuvattu zoomia käyttäen, en nyt muista oliko peräti suurin kysymyksessä ja se on tuossa pikku ystävässä 450.
Alimpaan kuvaan laitoin hieman tummuutta lisää kuvanotto hetkellä ja koneella kumpaakin pikkaisen sävyjen kautta muuntelin.
Nämä nyt olivat ensimmäisiä räpsyjä. Tarkoitus olisi saada tästä pikku Nikonista sellainen aina mukana kulkeva ja heti valmis kuvanottoon taipuva kaveri.
No, kunhan tässä tutustutaan kaikkiin sen mahdollisuuksiin kuvata kohteita, onhan siinä joitakin toimintoja mihin voisi vaikuttaa ei kuitenkaan sovellu manuaaliseen säätöihin
Kummatkin kuvattu zoomia käyttäen, en nyt muista oliko peräti suurin kysymyksessä ja se on tuossa pikku ystävässä 450.
Alimpaan kuvaan laitoin hieman tummuutta lisää kuvanotto hetkellä ja koneella kumpaakin pikkaisen sävyjen kautta muuntelin.
Nämä nyt olivat ensimmäisiä räpsyjä. Tarkoitus olisi saada tästä pikku Nikonista sellainen aina mukana kulkeva ja heti valmis kuvanottoon taipuva kaveri.
No, kunhan tässä tutustutaan kaikkiin sen mahdollisuuksiin kuvata kohteita, onhan siinä joitakin toimintoja mihin voisi vaikuttaa ei kuitenkaan sovellu manuaaliseen säätöihin
.
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Mullit sumuisena aamuna
Tuona aamuna , yli viikko sitten, aamu valkeni sankan sumun peittäessä tienoot
Aamutoimet viivyttivät kuvausreissua, joten sumu ehti hälvetä osaksi.
Aurinko suodattui sumuverhon takaa ja loi aamu hetkeen tunnelman, jossa piti kulkea hiljaa.
No, eipä tuo sumu muuta suonut , kuin uteliaat mullit.
" On niin kaunista", tuumasi Jerre-poika, kun mulleja kuvattiin. Ja olihan se , nautittava elokuinen aamu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)