Rimppakinttuja

Kauniisti kaartuvat pehmeät linjat

Mustan virran värileikki

Kuura jättää jälkensä

Sanginjoella

Sunnuntain kaunis auringonpaiste sen ajatuksen pisti päähäni, nyt pitää lähteä kuvamaan Sanginjokea. Ajotaidottomana piti saada kyyti ja lähipiiristä sellainen onneksi löytyi.

No, mitä sitten kuvasin.
Kuvia selatessani ainakin tuli selväksi, että kirkkaalla ilmalla täytyisi harjoitella veden ja kuohujen kuvaamista melkoisesti. Kaikki yleiskuvat joesta olivat liian kirkkaita, sävyt puuttuivat, tai sävyjä oli liikaakin, kontrastit raakoja, tarkennus minne sattuu, mutta olkoon opiksi ja ojennukseksi.

Tässä kuvia, joita poimin tänne, koittakaa kestää.

Olen viehättynyt noihin heijastuksiin ja niitä suurin osa kuvista olikin.

Sanginjoki on Oulun kupeessa ja sieltä löytyy myös Pilpansuon luontopolku. Tie sinne oli kapea ja tosi, tosi huono, monttuja täys. Liikennettä oli vilkkaasti ja luontopolun lähtökohdassa autoja paljon parkissa. Kaupungista on tänne hyvä tulla patikoimaan.
Ehkäpä vielä joskus tulen oikein ajan ja maltin kanssa. Kummatkin kohteet ovat mielenkiintoisia.

Sänkipellon raidat

Kaksi näkökulmaa, yksi pari

 Tuet

Kohti valoa

Sunnuntain valoa

Tiedustelija

Pitkä ja kapea, auringon kultaama

Sateen jälkeen luonto hymyilee

 Värit voimistuvat.

Lintuihin tulee uutta eloa. Kuvassa istuksii mustapääkerttu, kiitos Uuvana, itse en olisi tunnistanut. Sylvian joululaulu kertoo tästä lintusesta.

 Viimeiset pisarat loistavat kilpaa auringon kanssa.


Mikähän lintu mahtanee olla, apuja otetaan vastaan.

Kurkistus kaarnan rakoon

Tänään oli yllätysten päivä

Tänään kuvasin punatulkkuja , fasaanin ja mustarastaan. Ainoastaan mustarastaan ulkona, nuo muut ikkunan läpi. Fasaanin vuoksi hiivin ulos, mutta se on niin varovainen, että siirtyi heti pensaiden suojaan. Ei kuitenkaan harmittanut, sillä sain mustarastaan kuvaan.

Ja tälle onnenpäivälle ihana päätös sain Valokilta kauniin tunnustuksen, josta kiitos. Annan tämän kaikille teille, olkaa hyvä.

Kiitos vielä kerran www.valokinvalokuvat.blogspot.com

Vihdoinkin, sen kuvaan sain

 

Maistuuhan se, kotipihlajasta

Etukeno takanoja

Puussa utuisen pehmeää

Tanakata, pönäkätä

Vasta valo paljastaa

Maalauksia valolla

Matalalta paistava syysaurinko houkutteli leikittelemään valolla.

Kumarrus

Päämme painuu pitkään uneen

Otamme kaiken vastaan punastumatta

Syksy tuo tullessaan kaipuun

Merry-Go-Round

Valitsin KooTeen kuvasta punaisen.
Tämän naivistisen kuvan olen joskus aikoinaan maalannut ja sen nimi on "Amatsonin aamujumppa".

Heitän kuvan Tiitsalle, ole hyvä ja jatka.

Lakastuvaa, kuivuvaa

On monenlaista tyyliä ottaa muutokset luonnossa vastaan.

On niitä, jotka  vaipuvat tyylikkäästi talvilepoon. Saavat kauniin värityksen, hiipuvat hiljaa, huomaamatta. Vaatimattomia, mutta silti niin kauniita.

Toisilla on vomakkaampi tahto. Kuivuvat ja käpristyvät itseensä,. Talven ottavat vastaan uhmakkaasti, eivät hevillä paina päätään kosteaan maahan.

Onhan niitä ilopillereitäkin, jotka koristavat itsensä loistavin värein, nauttien olostaan ja elostaan. Ilman näitä väriläiskiä luonnosta puuttuisi se jokin.

Väri pakenee

Syyskorentoja

Syyskuun valo

Kuljetut polut