Miten se sattuikin...

Että nyt, tasan vuosi sitten, olin kirjoittanut edellisen kerran tänne.

Jotenkin vain tuntui, että jos laittaisin hieman kuva kuulumisia ja yrittäisin elvyyttä tämän blogin.

Laitan vaikka näitä viimeisiä kuvia, joita tämän vuoden puolella olen ottanut. Kuvaan nykyisin enimmäkseen monivalotuksia, mutta toisinaan myös muunkinlaisata tulee ikuistettua.

Kuvia tammikuulta

Tammikuu oli kyllä säiden suhteen aika erikoinen, lauhaa, lumetonta, mutta jäätä piisas. Välillä satoi vettä, satoi luntakin, suli pois. Enimmäkseen pilvisen harmaata, mutta joskus kauniita ruskotuksia.

Käynti Sanginjoella ja Lemmenpolulla

 

Sanginjoella käytiin Retkipolun kanssa tammikuulla. Jäiset Lemmenpolut ja hiukka tammikuista aurinkoa.

 

Helmikuu 

 

Helmikuun aamu näytti värikästä raitaa. Taloja lämmitettiin, kun hetkellinen pakkanen saavutti, mutta Ruttis aisti hentoisen lämmön.

Hyvää Ystävänpäivää meille kaikille!

Sanginjoella

Sunnuntain kaunis auringonpaiste sen ajatuksen pisti päähäni, nyt pitää lähteä kuvamaan Sanginjokea. Ajotaidottomana piti saada kyyti ja lähipiiristä sellainen onneksi löytyi.

No, mitä sitten kuvasin.
Kuvia selatessani ainakin tuli selväksi, että kirkkaalla ilmalla täytyisi harjoitella veden ja kuohujen kuvaamista melkoisesti. Kaikki yleiskuvat joesta olivat liian kirkkaita, sävyt puuttuivat, tai sävyjä oli liikaakin, kontrastit raakoja, tarkennus minne sattuu, mutta olkoon opiksi ja ojennukseksi.

Tässä kuvia, joita poimin tänne, koittakaa kestää.

Olen viehättynyt noihin heijastuksiin ja niitä suurin osa kuvista olikin.

Sanginjoki on Oulun kupeessa ja sieltä löytyy myös Pilpansuon luontopolku. Tie sinne oli kapea ja tosi, tosi huono, monttuja täys. Liikennettä oli vilkkaasti ja luontopolun lähtökohdassa autoja paljon parkissa. Kaupungista on tänne hyvä tulla patikoimaan.
Ehkäpä vielä joskus tulen oikein ajan ja maltin kanssa. Kummatkin kohteet ovat mielenkiintoisia.