Pääsiäistä...

... ja Hyvää sellaista kaikille toivottelee tämä huopa tipunen.

Kiitos Kaarnikka

Kiitos Kaarnikalle.

Tämä pitäisi välittää eteenpäin, mutta ojennan sen kaikille ihanille ja symbaattisille blogin pitäjille, siis teille kaikille.

 

Aamulla 5.30

Puut ja pensaat olivat yön aikana saaneet puhtaat, märät asut oksilleen. Maailma taas kertaalleen oli valkoinen, satumainen. 

Talvi jättää viimeisiä hyvästejään, ei ihan vielä tahdo jättää meitä, mutta eronaika lähestyy. Ehkäpä se nyt luovutti valtikkansa nuorelle intomieliselle keväälle, joka malttamattomana on jo jonkin aikaa odotellut.

Pidä kamerastasi kiinni, kohta mennään!

Kaikki aina järjestyy

saaren taiga: kaikki aina järjestyy
Siihen täytyy uskoa, että kaikki järjestyy. Kyllähän sen on huomannut täällä elontiellä, niin on yleensä käynyt.

No niin, täältähän tämä karannut vastaus löytyy, omasta blogistani. Jospa tuohon kuvan alle puottaa.

Pehmeästi kevääseen

Pikkulintuja, viimeinkin

Tänään näyttää tulevan hieno ilma ja auringon saattelemana on pihaan ilmestynyt lintuja, vieläpä eri lajia edustavia.

Keltasirkut, talitintit ja sinitiaiset ovat hyvin edustettuina. Monena päivänä olen nähnyt viherpeippo uroksen ja tänään ilmestyi ainakin rouva ja toinen herra, olisiko pariskunta. On ollut myös urpiaisia ja varpusia. Epätoivon vimmalla olen yrittänyt ikkunasta kuvata, täytyy todeta, lasit kaipaa pesua.

Nyt jo tuntuu paljon valoisammalta, on tämä sellaista teho energiaa.

Muutaman kuvan pistän postaukseen, eivät ole hyvälaatuisia, mutta todiste lintujen saapumisesta.
 

Valkoista marenkia

Minä se viihdyn vielä tässä lumen valtakunnassa ja olen siihen nyt ns.vangittu. Täytyy nyt vain tuijotella ulos, niin päivällä ja joskus öisinki.

Tätä "maisemaa" kun yöllä katsoo, niin mieleen nousee näkymä, kaikki on valkoisen marengin peitossa. Mitä sitä nyt yöllä näkee. Meillä näkyy öinen piha katuvalojen loisteessa ja onhan sitä kuutamoakin, vaikka kovin kapoinen onkin, kuu-ukko.

Varmaan tuo marenki vaikutus tulee siitäkin, kun on yöpakkasia, joka kovettaa lumen pinnan ja saa siihen kovan hohtavan kalvon ja aah: sisällä pehmeää marenkia. Vai olisiko nämä öiset ajatukset makean nälkää.
Kuva kylläkin päivällä otettu, ei meillä kuu näin kirkkaasti paista eikä katuvalot loimota.

Pakkasyön jälkeen

Mistä se lumi tehty on

 Pienistä hentoisista lumihiutaleista, siitä se pakkaslumi tehty on.

 

Tuulimylly

Tuulimyllyjä löytyy lauttarannasta puolen kymmentä. Tämä ei kuvanotto hetkellä sähköä jauhanut, mutta luulisi hyvällä, tuulisella säällä sitäkin tulevan valtakunnan verkkoon.

Hailuodon majakka

Kuva voisi olla hieman kauempaa otettu, olisi tullut ihan kokonaan. Onpa nyt syy palata se tekemään ehkä myöhemmin.
Majakan takana oli korkeat kinokset tuulen kasamaa lunta ja en lähtenyt rämpimään.
Ihme köysi systeemi roikkui tuolla etupuolella, ajattelin, että harrastavatko jotkut siellä kiipeilyä.

Järviruoko pukeutuu

Lauantaina Akionsaaren rannassa järviruoko oli pukeutunut lämpimästi pörröiseen turkkiin.

Sunnuntaina serkut Hailuodossa pöyhkeilivät juhla-asuissaan.

Hailuotoa

Joskus oli seinäni punamullalla sivellyt, mutta nyt myrskyt ja tuulet ovat vieneet osansa.

Horisontti häipyy

Horisontti tosiaan tuntui häipyvän valkoiseen autereeseen, kun jäätietä pitkin Hailuotoon porhallettiin.
Tämä nyt ehkä on hieman liioiteltua, mutta kyllä tuohon valkoisuuteen värit ja ääriviivat tuntuivat häipyvän.
Moneen kertaan tarkistin kameran säädöt, mutta kuvat tuntuivat häipyvän. Ei paistanut kunnolla aurinko, mutta ei ollut pilvessäkään täysin.
 

Sivakoitiin saareen

Kaunis, auringoinen houkutteli ulkoilemaan. Laitettiin oikein metsäsukset kenkien alle ja sivakoitiin Varjakan saareen.

Jäällä oli pilkkijöitä, Stora Enson edustalla.

 Varjakan sahan aikaisia puutolppia rannan tuntumassa. Saaressa on aikoinaan ollut Suomen suurin saha, niin, taisipa olla vieläkin suurempi.

Siellähän se sahan aikainen Konttori rakennus odottaa. Täällä maksettiin työntekijöille palkat. Rakennus on kunnostettu myös sisältä, mutta ei ole käytössä muuten kuin satunnaisesti.

Saunarakennus on rapistunut vuosien myötä.

 Työläisten asuntoja, nämä ovat paritaloja. Rakennuksia on ainakin puolen kymmentä ja niiden edestä kulkee "kylänraitti" konttoriin ja satamaan, josta lautalla mentiin mantereen puolelle.

Suurin osa rakennuksista on tosi pahassa kunnossa, kun ei ole ollut kunnalla varaa kunnostaa. En halunnut edes kuvata lahoavia ja sammaloituvia seiniä, niin pahaa teki niiden alennustila.

Saaressa oli tietenkin oma paloasema. Asema on myös kunnostettu ja siellä on muistaakseni vietetty kesähäitä.

Varjakan saari on kuulunut aikoinaan Oulun omistukseen ja Oulunsalo osti sen sitten. Tänne aiotaan nyt rakentaa asumuksia, mutta sahan aikaiset  kuulema säästetään.

Saaressa on oma taikansa ja siellä on läsnä mennyt maailma, ikävää kun rahan ahneus menee kaiken ohi.

Säihkettä

Kevään lumossa hän kulki, helminauhansa unohti ja riisui kimaltelevan viittansa valkoisille hangille.

Talven kihlat

Nyt vietetään talven ja kevään kihlajaisia. Valojen välkkeessä ja kutsuvieraiden kevyesti keinuessa aurinkovalssin tahtiin.

Kevyesti kumartaen

Katajan kumarrus keväälle on ujostelevan siroa

Töyhtöangervon taakka on kevyt kantaa

Maaliskuu/12kuva

Varjot hangella

Mustarastaalle

Uuvana kirjoitti, kevään tuojasta, mustarastaasta ja sen laulusta. 

Ei ole minulla täällä elävää laulajaa, mutta oli " Mustarastaan laulu" niminen taulu, jonka olen joitakin vuosia takaperin maalannut. Taulu ei nyt ole kuitenkaan kovin keväinen, enemmänkin tunnetta, joka minulla liittyy tuon mustanlinnun olemukseen.

Jään pisaroita

Ei löytynyt tänään tippuvia pisaroita, mutta jäätyneitä, joissa kauniita kuvioita.

Jään kirkas loiste valaisee harmaan päivän.

Kuin himmeä lamppu, maitolasia, riippuu kaiken olevaisen yllä.

Jäiset askeleet kuun valaisemalla metsätiellä.

Ikiaikaisia kirjoitus jälkiä ilmestyy jään pintaan, kadotakseen ajan ikuisuuteen.

Pisara heijastusta

Heijastus pisarassa ja täydellisen pisaran metsästys. Nyt julistetaan kevään pisara jahti alkaneeksi, vaikka siellä etelä-suomessa olette jo varaslähdön ottaneet, mutta täällä perässä rämmitään.

Tässä pisarassa on tahroja pinnassa, sen valitsin mukaan juuri noiden tahrojen vuoksi. Miten ne siihen ilmestyivät?

Tämä pisara pääsi muotonsa vuoksi, mutta on epätarkka ja siihen osa syynä myös suurennus, niin, että seli-seli.

Tässä pisara, joka on jätetty epätarkaksi ja tarkkuus kohdistettu yläosaan. Pisara kyllä hohtaa ja heijastaa pehmeästi.

Pisaran metsästys jatkuu, näistä kolmesta ei löytynyt sitä oikeaa.