Nokinen rantakana

Eilen oltiin Hailuodossa kuvaamassa. Ensimmäisellä lautalla, joka lähti 5.30, mentiin ja ensimmäiset auringon säteet ilmaantuivat noihin aikoihin.
Auton keula kohti saaren keskellä olevaa kosteikkoa.
Usva leijaili lammen yllä, lintujen tummat hahmot piirtyivät vettä vasten.

Usvan hälvettyä paljastui hieno näkymä lammelle, lintuja sata määrin. Niitä oli tässä osassa lampea, ruovikon takana olevilla lampareilla, joka puolella, mahtavaa.
Pian huomattiin, että suurin osa oli tummia, valko-otsaisia nokikanoja.

Koskaan aikaisemmin, en tätä rantakanaa ole nähnyt ja nyt niitä oli silmieni edessä satoja.

Joukosta oli hauska poimia yksittäisi tai vaikkapa pareja, jotka olivat aamutoimissaan.
Nokikanat ovat kuulema aika akressiivisia keväisin, mutta syysmuutto varmaan rauhoittaa ja tällainen rinnakkaiselo oli sopuisaa.

Syötävääkö tähyilet vai peilikuvaasiko ihailet.

 

 

 Nokikanalla on suuret jalat kokoonsa nähden. Olemus muutenkin on tosi hauska.

Pyylevä herra tai rouva, onko hänellä pyrstöä lain, astelee määrätietoisesti eteenpäin.

Sarvet kuin antennit

Etanallehan ne tietenkin kuuluvat.

Käänsin puupölliä ja sieltähän paljastui etana yhdyskunta, toiset olivat tummia ja toiset sitten vaaleita. Olikohan nuo vaaleat albiinoja, ne oli kyllä jonkin verran pienempiä kuin tummat, jospas ne olivat nuoria.

Sumuisella rannalla

Hiljaisella rannalla, aamu sumun syleilyssä, niin hiljaista, rauhoittavaa.

Kultakuoriainen, kuin keskiaikainen ritari

Enpä ole ennen tavannut tätä kuoriaista. Rauhallinen, ei turhia hyörinyt ja pyörinyt auringonkukassa.

Toiset meden kerääjät saivat huoletta kulkija tämän körilään yli, ei tehnyt minkäänlaista vaikutusta.

Kultakuoriaisen selkää peitti vahvan näköinen kuori, kuin panssari. Kuoren pinnassa oli mielenkiintoista kuviointia ja värit kuin kuparia ikään.

Sudelle ja minulle

Sudenmarja, epäilen tokko sudelle maistuu. Kuten monia uitakin myrkyllisiä kasveja, niin sudenmarjaakin on käytetty lääkekasvina.
Sudenmarjasta löytyy tietoa enemmänkin LuontoPortin sivuilta http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/sudenmarja

Vadelma kyllä maistuu minullekin ja varmaan sudelle myös. Nyt niitä luonnonvattuja löytyy, ken kerätä tahtoo, maku on tosi aromikas.

Lisää tietoutta löytyy LuontoPortista http://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/vadelma

Lauantai-illan seesteisyyttä

Järvi muuttaa sävyjään taivasta mukaellen.
Soutelen hiljalleen pitkin järven rauhallista pintaa, odotan ja nautin hiljaisuudesta.

Yhtäkkiä kuin tyhjästä ilmestyy lentokone, joka lentää kohti auringonlaskua. Yli lentäessään se hohtaa ilta-auringossa aivan punaisena ja ohjaamossa istuu itse Punainen Paroni.

Lentokone ei häiritse rauhallista tunnelmaa vaan tuo siihen oman vivahteensa ja tunnelmansa.