tiistai 26. kesäkuuta 2012

Hiekkamontun asukit




Tässä syy, jonka vuoksi harmittelin, ettei se pitkä putki tullut mukaan. Soramontun laidalla hiekkainen törmä, jossa muutama kolo, Törmäpääskyjen asumukset.
Kovin lähelle ei päässyt ja kameran kantama heikko, joten kuvia täytyi melkoisesti rajata, että edes jonkinlaisen hahmon tästä muuttajasta saa ongituksi esiin.






Ilta-aurinko saa hiekan hehkumaan oranssiin vivahtaen ja pääskyn asukin näyttää sen valossa aika tummalta.





Hiekkatörmässä ei ollut kuin muutama kolo ja lintujakin vain parin pariskunnan verran.
Törmäpääsky on tuttu lintu lapsuudesta, se pesi isona yhdyskunta ihan lasten uimapaikkaa vastapäätä. Lapset pulikoi vedessä ja pääskyset suihkivat ilmassa, kantaen poikasilleen ruokaa.

Kontteja metsässä























Eilen oli onni käydä kuvaamassa Tikankontteja ihan aidossa ympäristössä, kiitos siitä oppaallemme, Ullalle.

Suomen kesä on itikoita ja kaikenlaisia inisiöitä täynnä, joten olimme varustautuneet sääskihatuin. Kuvaus kävi suojan läpi, kokemus sekin. Itsellä oli ongelmia sen hatun kanssa, luiskahteli silmille ja oli aina "tiellä", kun haki kuvauskulmia.
Tikankonttien kasvupaikka oli melko vetinen, mutta nyt ainakin osaan varustautua eri olosuhteisiin paremmin. Mukaan olisi hyvä pakata makuualusta, se tuli huomattua myös illan viimeisen kuvauspaikan yhteydessä.
Niin ja koko kuvausarsenaali mukaan, koskaan ei tiedä mitä eteen tulee.






maanantai 25. kesäkuuta 2012

Hiljainen tarina



Valokuvatorstain 252. haaste on tällä kertaa Tarina.

Kuvasta löytyy useampi hiljainen tarina. Saalis ja saalistaja (sekin löytyy jos katsot tarkkaan), hentoinen kukka kertoo myös elämän tarinaansa.

Täältä löytyy muita Tarinoita


Juhannuksena tapahtui



Juhannuksena oli lintumaailmassa kiireitä.
Ruokaa kannettiin ahkerasti pesässä sirkuttaville poikasille ja niinpä kirjosiepon jälkeläiset vahvistuivat ja olivat valmiit jättämään pesänsä jo pyhien aikaan.





Pihlajassa huomasin tällaisen kerrostalo systeemin, risupesä pöntön päällä.






Ja siellä pesässä hautoi räksä jälkikasvuaan, olisiko ollut jo toinen poikue menossa.
Pesän touhuja seuratessa, olin huomaavinani, että pöntöön kannettiin ruokaa ja asialla oli kirjosieppo. Näinköhän oikein vai olisiko ollut juhannustaikaa ilmassa, voisivatko pesiä noin lähellä toisiaan?






Talitintin pojat olivat jättäneet jo turvallisen pesäkolonsa ja harjoittivat siipiensä lihaksia. Nälkä oli ainainen, suu aukeni suureksi emon ilmestyessä lähelle.






Aattona tuuli melkoisesti, mutta niin vain tämä pikkuinen hyppäsi pienille siivilleen ja ne kantoivat. En huomannut minne se lento päättyi, toivottavasti turvallisesti toiselle oksalle.






Tinttiemon pyrähdys kolon suulta, ruokaa lisää nälkäisille lapsille.
Tämä tosi, tosi epätarkka kuva pääsi mukaan noiden vauhtiviivojen vuoksi.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Niin lakanat venyvät ja avaruus...



Valokuvatorstain 251. haaste, joka on tekstihaaste






 " Seis! Läpikulku kielletty! Minne luulet meneväsi, meressä ei ole askelmia. Nostosilta on jumissa, eikä minulla ole lauttaa eikä sinulla voimia, sotilas sanoi ja upotti keihään. Eikä mitään muttia, ei mitään, ei Liisan kaninkoloa tai läpikuljettavaa vaatekaappia: Meri makaa keihäs rinnassa ja tuuli seisoo, on vain satuja.






Mutta ritarilla on suhteita, hän voi kulkea läpi neidon ikkunasta, jalat edellä ja tukka takana. Niin lakanat venyvät ja avaruus, radat kohtaavat, solmut ja jalat, ulos ikkunasta, ikkunoiden alle, lakanaköyttä ylös, meren pinnalle."
Risto Oikarinen: Puupuhaltaja, Otava 2005

Kuvat löytyivät omasta arkistosta. Hienosti kuvioituneita ja värittyneitä kiviä, joiden pinnasta löytyy hahmoja ja suuria tarinoita. Löydätkö omasi?

Täällätä löydät lisää

Vääntelyn vaiheet


Liittyen edelliseen postaukseen




 Rajataan kuoriainen, käännellen liitetään yhteen.




 Rajataan keskeltä sopiva alue.




Käännetään ja rajataan hiukan viellä. Katsotaan, että kuvio on laidoiltaan yhteneväinen.





Pieniä rajattuja alueita liitetään toisiinsa isommaksi kuvioksi. Seuraavaksi väännellään haluttuun kuvioon, esim. edellisen postauksen kaltaiseen. Lopputuloksen voi kääntää viellä kertaalleen, jos se miellyttää silmää paremmin pystykuvana.
Lopullista kuvaa vielä kirkastin ja vaalennin sävyjä.

Vääntely ja kääntely sujuu mukavasti Gimp ohjelmalla. Helppoa ja aika vaivatontakin, kone tekee paljon puolestasi ja sinä nautit lopputuloksesta, jos nautit;)



keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Mistä apu hyönteisten tunnistukseen



Olen tänään käyttänyt tuota Hyönteisfoorumia näiden ötökäiden tunnistukseen ja se toimii tosi hyvin, vastaus tulee melkein samassa.
Nyt olin kaukaa viisas ja laitoin tunnistus pyynnön ensin, ennen kuin itse aloin arvuuttelemaan.






Tästä kuoriaisesta arvailin, että on sylkikuoriainen, mutta mikä niistä. Hyönteisfoorumista tuli varmistus ja tarkempi tunnistus.
Tämä on siis Tummasylkikuoriainen, Cantharis obscura.

Valkoista hohtavaa
















sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Melasoma aenea, mikäs se on



Täytyisi aina kysyä näistä hyönteisistä sellaisilta, jotka asiasta tietävät. Tämäkin, niin muka varmasti tunnistamani kuoriainen, onkin Idänlehtikuoriainen, Agelastica alni.
laitoin Hyönteisfoorumiin kuvan ja sain salamana vastauksen, kiitos Raakille, joka sen tunnisti. Niin ja vielä sekin, tämä on raskaana oleva, joten suku jatkuu.

Sehän on tietenkin Lepänlehtikuorianien.
Tämä kuoriainen oli helppo jäljittää, sillä näitä pieniä mustia koppiaisia oli yksistään lepän lehdillä ja aika runsaasti paikoitellen.




Kaikki ei ollut tämän kaltaisia, tämä on jotenkin turvonnut ja nuo siivet eivät peitä täysin "vartaloa". Liekö sitten syönyt itsensä tähän kuntoon vai onko muniva yksilö.

torstai 7. kesäkuuta 2012

Tämän kesän ensimmäinen tätä lajia




Tämän kesän ensimmäinen "öttiäinen", löytyi viimeinkin. En nyt niin kauheasti niiden perässä ole vielä ehtinyt juostakkaan.
Nyt kun tämä ensimmäinen löytyi, niin kyllä niitä varmaankin muitakin tielleni eksyy.






Nimeä en tälle tiedä, mutta mukava olisi oppia tuntemaan. Joten jos joku sattuu tunnistamaan, niin pistä nimi tulemaan.

Hyönteisfoorumista löytyi tunnistusapu.
Tämä kuuluu siis Tanhukärpäsiin, heimo on Empididae ja laji Empis stercorea.




tiistai 5. kesäkuuta 2012

Kuusen kukintaa














Läheltä, lähempää ja vieläkin lähempää.

Onko vasta aloittamassa kukintaansa vai joko ohi meni.
Kauniit punaiset kuusen kerkät kiinnittävät huomion, kun koiraa kävin ulkoiluttamassa, joten kyllähän nuo kuvattava oli.


perjantai 1. kesäkuuta 2012

Kajavien karkelot



Olipa hieno kokemus Ekkeröyan kajavakalliot.
Pienoinen nousu kallion laelle ja melkein heti avautui  näkymä, joka viehätti myös silmää. Edessä oli lampi ja siellä viuhtoi tuhansia ja tuhansia pikkukajavia.
Niitä oli vedessä, maalla ja ilmassa ja ne lensi matalalla.




 

Mitä ne oikein touhusi, se selvisi melko pian. Nyhtivät maasta pesäntekotarvikkeita, lensivät kallion reunalle ja siitä syöksyivät alaspäin.
Lintua lappoi eestaas, eivätkä laisinkaan meitä noteeranneet.



 

Kysyinkin, että uskaltaako kävellä, etteivät pahki  lennä, - uskaltaa -, tuli vastaus. Lensivät ihan maata hipoen, mutta lintuparvi jakautui kohdalla sivuille. Pitivät kuitenkin tietyn välimatkan, kyllä meidät noteerattiin, vaikka näenäisesti ei niin tapahtunutkaan.





Olihan sitä lintua ja myös äänten melskettä.





Jyrkänteillä pesi kajavia vieri vieressa. Koska olen sellainen arkajalka, niin kovin lähelle jyrkännettä en tohtinut mennä, vaan kuvailin turvallisen välimatkan päästä.

Kallion laella oli myös toinenkin lampi ja siellä elämä oli yhtä vilkasta.
Kajavilla oli ihan lintumaailman paratiisi, läheltä löytyi pesäntekomateriaalia ja suolatonta vettä, jossa saatoi puhdistaa höyhenpuvun. Ravintoa riittävästi ja aurinkoinen asunto, tietenkin niitä huonoja säitäkin mukaan mahtuu.
Karaistuneita ovat Jäämeren linnut.

Kiltti lintu, paha lintu



Edustaako pikkukajava valkeudellaan sitä hyvää ja puhdasta, ehkä näin. Pesiväthän kajavat sopuisasti yhdessä, ahtaasti jyrkänteen rinteillä. Kyllähän nekin voivat välillä olla tukkanuottasilla ja torailla naapureiden kanssa, sitä se ahtaus teettää.





Entäs sitten tämä tumma liitelijä, kulkee yksin omia polkujaa. Korpin ilmestyminen kallioiden yläpuolelle aiheuttaa kajava yhdyskunnassa hysteerisen mekkalan. Paha, tuhma korppi, oikea munarosvo. Korpin mustana kiiltävä hahmo edustaa sitten sitä pahaa ja ilkeää.

... ja sitten portaat