Linnuillekin laittelin pähkinää ja auringonkukan siementä. Tietenkin oravat sen huomasivat ja ensimmäisenä päivänä oli melkoinen vilske, kun pähkinöitä piti kantaa pahanpäivän varalle kätköihin ympäri pihamaata.
Harakat tepastelivat sitten perässä ja napostelivat kätköjä minkä ehtivät.
Tinteille ja varpusille jäi ne autingonkukan siemenet. Täytyypä miettiä uudestaan tuo ruokintapaikka, jotta linnuillekin jää pähkinöitä nokittavaksi.
Lokakuun aamut ovat jo pakkasaamuja , mutta kauniita sellaisia.
Ojanpohjan vesi jäätyy, muodostaa kauniita kuvioita ja mukavasti rapsahtaa rikki, kun sen päällä astelee. Se ratina täytyy välttämättä kokea :)
Pakkanen ja vesi jäätyessään luovat taidetta. Irtonaisesta jääpalasta voi löytää vaikka jäiset kasvot.
Wau! Kaikkea kivaa olet bongaillut. Myös taivaan tähdet :)
VastaaPoistat:Taru (mahdatko vielä muistaa, joskus pidin blogia...)
Upeat kuvasarja! Voi kun täällä etelässäkin näkyisi revontulia. Pari kertaa olen onnistunut näkemään.
VastaaPoista