lauantai 14. helmikuuta 2015

Aurinkoa, lunta ja jäätynyt meri

Hailuodon Marjaniemi hohti jäistä kauneutta. Silloin, kun olen tuolla käynyt, niin on tuullut ja nytkin varustauduttiin kylmää viimaa varten. 



Kylmän näköisestä ilmeestään huolimatta rannalla viihtyi eikä hyinen tuuli riepotellut.




Jäätä, jäätä ja aina vain jäätä. Kyllä tuolla jossain myös sulaa löytyy, kulkeehan siellä laivareitti Oulun satamaan.




Alku viikosta puhalteli lämpimät tuuloset Norjasta ja Föhntuuli sulatti myös paksua jäänpintaa, josta näkyy jälkiä jäisellä merellä.




Törmättiin myös Jäämiehen jalanjälkiin, tästä hän on kulkenut. Jäämiehen vaeltelu rannalla ei ole jäänyt huomiota vaille, sillä kaiken ylle kohoava majakka vartio rantaa  hohtavan valkoisena.
Talvella, ainakin nyt, on majakan vaikutuspiirissä melko hiljaista, vaikka muutama muukin kulkija kameroineen oli tullut ikuistamaan Marjaniemen talvinäkymiä.




Punaiset mökit nukkuivat talviuntaan, keltasirkku parvi pyrähteli talojen ympärillä.
Rantavehnän keltaiset varret keinuivat tuulessa, ne eivät paljon suojaa anna, kun mereltä tuulee.




Nyt voisi olla aika hiukopalalle, mutta tämä meren tarjoama jäinen ratuleipä saa jäädä, ehkä se Jäämiehelle käy, muttei meille, kiitos vain :)




Aurinko jäi taaksemme, kun etäännyimme rannalta. 
Aurinko ja tuuli olivat kuorruttaneet hangen niin, että se oli hyvä kulkea.

7 kommenttia:

  1. Mahtavia kuvia, ja jäämiehen jalanjälki on nyt ikuistettu, niitä on siis sittenkin olemassa :)

    VastaaPoista
  2. Hieno kuvatarina, nuo maisemat ovat kylmän karun kauniita. Kiitos.

    VastaaPoista
  3. Kyllä merelliset maisemat on komeita. On valoa ja avaruutta.

    VastaaPoista