Metsäsittiäinen sai tuntea sadepäivän toimettomuuden. Tämä kuva voisi toimia vaikka maalauksen aiheena ja oikeastaan se olikin mielessäni, kun sittiäistä rupesin muokkaamaan.
Tuolla kuvan muokkauksella saa aikaan mitä ihmeellisempiä muotoja ja kuva kokonaisuuksia, mutta sitten kun yrität tehdä jonkun aikaisemmin tehdyn, niinpä ei se sitten luonnistukkaan.
Sitä toimii vain hakuammunnalla, eikä paina mieleensä, että mitä tuli tehtyä, jotta sai määrätyn kuvan aikaiseksi.
Oppi ja ikä kaikki, teen ja odotan sitä hetkeä, että kaikki tulee vaiston varaisesti. Sehän se on niin hauskaa, kun itse oivaltaa vaikka jonkin opin kautta se olisi vaivattomampaa.
Tulipa kuvastasi hieno koru. Monenlaisia hahmoja siinä näen, mutta ennen kaikkea työnä hieno.
VastaaPoistaMyös sarjan viimeisestä vaiheesta pidän kovasti, siinä kaikesta on jäljellä vain kevyt muisto. Niinhän usein on jostain tapahtumastakin.
Kiitos käynnistäsi blogissani. Katsoin kaikki kuvat. Hienoja! Rohkeasti vain eteenpäin.
Kylläpä oli kauniita ja taiteellisia luontokuvia, katsoin kaikki läpi! Erityisesti tykkäsin sadekuvista ja perhoskuvista, niissä on hienosti hetki vangittuna. Ja tuo tunnuskuva, terassi sateella on tosi taidetta, siinä on jotain japanilaista!!
VastaaPoistaKiitos kummallekin kommenteista, on kiva tietää että joku on katsastanut ja ehkä pitänytkin.
VastaaPoista