keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Syyskuun täysikuu

Onkohan hieman tylsä juttu, syyskuun kuu, ehkä.



 Sieltä metsän takaa hieman punastellen nousi, vaalealle syystaivaalle.




Hetken aikaa killui puiden latvoja kutitellen, lepäillen,  kuin voimiaan keräten.




Siitä se sitten ponnisti ja aloitti huiman nousun tummuvalle taivaalle.



Aurinko laskee.
Kuu saa pintaansa keltaista loistetta. Vielä hetken aikaa ihailee auringon valaisemaa maisemaa alapuolellaan.
Kohta iltaa ja yötä hallitsee täysikuu.




Taivas tummui, saapui pimeys, jota kuu loistollaan valaisi.





Vaaleat hohtavat pilvet seilaavat tummalla taivaalla, hyväillen kuun pintaa. Täysikuu saa pilvetkin punastumaan.

Huomenna, jos pilvet suo, saapuu kuu vieraaksemme, mutta jo hieman muotoaan menettäneenä.

20 kommenttia:

  1. Mahtavat kuvat ja kauniisti kerrottu

    VastaaPoista
  2. Viimeisessä kuvassa kuu ui. Hyvä että jossain päin Suomea on superkuu näkynyt. Minulla ei ollut onnea paikan ja sään suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sehän tosiaan ui kohti auringonlaskua. Oli hyvä ilta, olisi ollut mahdollisuudet saada kuu ja kurjet samaan kuvaan. Isoja kurkiauroja lensi kohti yöpymispaikkaa. Jäipä sellainen saamatta, mutta ensi syksynä uudestaan kokeillaan onnea :)

      Poista
  3. Hienot kuvat oot Tarja saanut. Hyvät valot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula:) Samoja valoja ihailtiin ja niitä kurkia kuunneltiin:)

      Poista
  4. Aiivan upeita, parhaat mitä olen nähnyt tänä syksynä.

    VastaaPoista
  5. Ihana kuu :-)
    Olen kuvannut kuun laskuja, vaan en vielä nousuja. Täytyypä laittaa tehtävälistalle... :-)

    VastaaPoista