Näytetään tekstit, joissa on tunniste urpiainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste urpiainen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Tunnistettuja ja tunnistamattomia



Tämän nyt varmuudella tunnistaa Keltasirkuksi.




Urpiainen on myös tuttu lintu talvenruokinnalta.
Tällä yksilöllä lenteli poikanen mukana.




 Tämänkin olen tavannut. Sinirintahan siinä, vaikka värit ovat vaimeammat kuin keväällä.




Tämä on nimeä vailla, kuuluisiko kerttujen heimoon?

Sain tunnistusapua ja sen mukaan tämä olisi Ruokokerttunen.



Kuuluisikohan tämä sitten kirvisten heimoon?

Tämä tunnistettiin Pajusirkuksi.



Hailuodon kuvausretkellä tavattuja pieniä siivekkäitä 30.8.2013

maanantai 21. tammikuuta 2013

Urpiaisen poseeraukset











Tänään oli sään suhteen hyvä päivä, vaikkei aurinko näyttäytynytkään. Pakkanen laski aamun -10 päivällä -5, nyt on taas hieman lukema nousussa.
Näitä urpiaisia pyrähteli pihassa runsaasti samoin kuin sinitiaisia, mutta keltasirkkuja ja viherpeippoja ei näkynyt.


torstai 17. tammikuuta 2013

Urpiaisten pakkaspäivä







Tänään hieman pakkasta ja urpiaiset vilkkaina kotikoivussa keikkuivat. Vähän aikaa malttoivat oksissa riipuskella ja pian parvi pyrähti toisaalle.

Lintuja on tänään vilkkaasti hyörinyt pihassa. Kyllä siellä enemmän ja vähemmän kuutta lajia häärii, ja siementä menee.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Urpiaisen suupala



Eipä ole urpiaisia näkynyt koko talvena ruokinnalla, mutta nytpä joitakin on ilmaantunut. Koiraat komeilee värikkäissä puvuissaan.

Toisten lintujen ruokapöydältä on tipahdellut makupaloja, joita urpiaiset ahkeraan mutustelevat.




Kuka kehtaa tulla häiritsemään kesken suupalan.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Tipu kävelyä





Nämä kolme yhdistäen tuli yksi pitkä. Ylinnä Sinitiainen, Kuusitiainen ja alinna Urpiainen.



Urpiaisen punaista








Lunta, sitä tuli taas viime yönä, joten talvisia iloja riittää.

sunnuntai 17. lokakuuta 2010

Urpiaisten kera uuteen päivään


Näytti aamusella, että voisi tulla vaikkapa aurinkoinen päivä., aamu lupaili hyvää.
Reppu selkään ja läheiselle pellolle, joutsenet mielessä. No eihän niitä sillä pellolla sitten ollukkaan, äänet kuului jostain muualta.
Onneksi löysin kuitenkin iloisesti hyörivän urpiaisparven. Puiden latvoissa, aamuauringon valossa, etsivät koivuista syötävää. Kieppuivat ylösalaisin, sinne tänne, niin että hidas kuvaaja ei tahtonut pysyä mukana. Juuri kun sai tähtäimeen ja hollille, niin kohde päätti siirtyä toiselle oksalle.