Sinitiaisen ruokailut

Eipä päivä paista, eikä kuu kumota!

Sinitiaiset ovat ahkeria talipötkön nakuttajia. Noita sinttuja on muutenkin enemmistönä tiaisten joukossa ja vähän näkyy sitä perustiaista eli talitiaista.
Talipallot eivät ole kovin suosittuja, joten niitä menee nyt vähän, mutta annas olla kun aurinko alkaa lämmittämään pallon kylkeä, niin kyllä maistuu.

Neljä lintua oksalla

Tästä se kevään odotus alkaa.
Siinä istuu kaksi paria, pikkuvarpuset ja keltasirkut, päivän ensimmäisten säteiden hennossa lämmössä.

Päivä alkoi kevyellä lumisateella ja puolen päivän aikaan aurinko hieman raotti pilviverhoa.

 Suosittu ruokailupaikka

Melkein prikulleen samassa kohdin oksaa istuivat kuusitianen ja sinitianen syömässä pähkinän murua.

Ensin oksalla kävi aterioitsemassa kuusitianen ja sitten lennähti paikalle sinitiainen.
Tuo jälkimmäinen vaikutti hieman rähjääntyneeltä tuosta kuvun kohdalta, mutta lento ja ruokailu sujuivat mallikkaasti. Mitä nyt toista jalkaa piti hieman lämmitellä höyhenten sisällä, ennen uuden murun hakemista.

ps. miten minä nyt tämän erehdykseni tuosta sinirinnan rinnan tummasta alueesta selittäisin. Kaikin puolin se siis kunnossa oli, rintaansa myöten. Se siis kuuluu asiaan, johan sen lapsikin tietää, mutta minä en.

Tipu kävelyä

Nämä kolme yhdistäen tuli yksi pitkä. Ylinnä Sinitiainen, Kuusitiainen ja alinna Urpiainen.

Vuoden viimeinen ateria

Lintuset liikehtivät vilkkaasti,  vuoden vaihtuminen ei vaikuta, sama aherrus jatkuu.
Päivä on harmaa, mutta pakkanen on laskenut peräti -10, lunta oli yöllä sadellut.

Pienet tankkaa pakkasessa

Kaikki käytetään nyt hyödyksi, myös kaikki pienet pihlajanmarjat, kuivat ja rupuiset. Viherpeippo poika mussuttaa antaumuksella ja sylkee toisesta nokanpielestä perskeet ulos.

Viherpeippo tytöllä on hieman suuremmat marjat näköpiirissä.

Keltasirkut pienenä parvena hyörivät ja pyörivät jyvien kimpussa.

Sinitiainen on löytänyt myös omenaisen oksan. Ehkäpä kuitenkin jalkojen puristuksessa on pähkinä tai auringonkukansiemen, jota niin reippaasti pikkunokka naputtaa.

Paljon on keltaista pihapiirin linnuissa, mutta onpa joukossa pikkuvarpusia. Pikkuvarpuselle näyttää maistuvan virpiangervon siemenet, sulatkin ovat hieman sekaisin.

Odotus hämärässä

Sinitiainen iltapäivän sateessa

Lokakuuhun touhukkaasti

Lokakuu alkoi touhukkaasti ainakin näiden sinitiaisten osalta. Pyrähtelivät pihlajan oksistossa, niin ettei kameran kanssa tahtonut perässä pysyä. Kieppuivat ylösalaisin, että tihtailijalla ihan pää sekosi.
Pihlajanmarjat ovat jo ihan rypistyneitä, rupistuneita, mutta aina tuosta puusta jollekin syötävää löytyy.