Kohtasin pyrstötiaisia, kohtaaminen oli täys fiasko. Olin jo lopettanut kuvaamisen ja kävelin kotia kohti. Eiköhän kävelytien varren koivikkoon lentänyt pieni parvi pyrstötiaisia. Ihan vieressä pyrähtelivät ja siinä kameraa asetuksiin tällätessä ja suojia irrottaessa, lasit meni huuruun. Sokkona räpsin kuvia, en nähnyt tarkentaa. Lensivät syvemmälle metsään, seurasin ja näinkin, mutta oli sen verran hikistä touhua, että lasit koko ajan huurussa. Harmittelin, että tietenkin nyt, kun olisi ollut hyvä tilaisuus saada kuvaa.
Kuvat eivät kummoisia, laitan kuitenkin.
Kysynkin, että onko teillä kellään samaa ongelmaa noiden silmälasien kanssa ja löytyisikö siihen ratkaisua.
Voi harmi, tiedän tilanteen:-) Jos on kylmää, varsinkin jännittävä tilanne, kiihtymys, hengitys huurtaa varmasti lasit. Jos mahdollista, tuollaisessa kävelytilanteessa pidän kameran aina valmiina (aukko asetettu jne)kaulassa siten, että tarvii vain suoja irrottaa ja kun kameran virta on säästötilassa - kameran saa äkkiä toimintatilaan. Ilman lasejahan ei kyllä kuvaus onnistu, eikä hengittämättäkään voi kovin kauaa olla.
VastaaPoistaKyllä näistä selvän saa, hyvin näkyy pyrstötiaisen kaunein ominaisuus eli pyrstö. Olen monasti yrittänyt kuvata näitä lintuja, mutta kamerani ei koskaan tarkennut kunnolla näihin pieniin palleroihin. Yleensä ovat aika kaukana ja niin vikkelästi liikkuvat.
VastaaPoistaEn vielä tarvitse laseja muuta lukiessani, siksi pidänkin niitä pään päällä valokuvatessa ja joskus vain tarkistan jonkin kuvan tai asetuksen lasit nenällä. Ongelmana on etsimen ja näytön huurtuminen pakkasella, pitää koko ajan pyyhkiä huurua pois.
Harmi, no sait ainakin itse niiltä tervehdyksen.
VastaaPoistaPyrstötianen on kaunis lintu.
Meilläkin niitä näkyy joskus.
Ne tulevat ja sitte taas häviävät.
Onnea toiselle tapaamiselle!
Kyllä näistä kuvista saa käsityksen mistä siinä on kysymys - ainakin sinnikkäästä kuvaajasta...!!
VastaaPoistaJoo.. nuo lasit...! Niistä onkin oikein tapauksia useaan lähtöön...
Ulkona ei talvella voi pitää ollenkaan... Vettä valuvat silmät - lasit tai ilman...
Ei auta muu kuin laukoa sinne päin missä luulisi kohteen olevan - automaatilla...
Toivoa parasta ja pelätä pahinta...!!
Voi joskus onnistua... tai sitten ei...!
Olet kuitenkin saanut osumia. Mä sain Hankasalmella vain huteja marraskuussa. Lasit ja huurtuva tähtäin on ongelma mullakin. Lämpimällä sormella ne saa kiihkeessä kuvaustilanteessa nopeasti näkyviksi - ees tarpeeksi. Mutta paras keino on opetella olemaan hengittämättä 8)
VastaaPoistaLohduttavaa tietää, etten ole ainoa jota tuo lasien huurtuminen piinaa. En nyt hengittämättä voi olla, mutta joskus olen ajatellut, että laittaisin nenään kiinni sellaisen läpän, joka johdattaa hengitysilman alaspäin. Olissahan se vinha näky.
VastaaPoistaVoisi kysyä silmälasiliikkeestä...?
VastaaPoistayhdyn edellisiin, pyrstö on olennaisin ja erottuu upeasti. Ymmärrettävästi itseään harmistuttaa tavallaan missattu tilaisuus, mutta kuvien utuisuus on ihana.
VastaaPoistaVälillä mua jopa häiritsee teknisesti "yli"tarkka kuva, se on pysähtynyt, näissä on jotakin kiehtovaa...
Minulla on kuule käynyt juuri pyrstötiaisten kanssa aina ihan samanlailla: ne tulevat ja menevät aina niin täysin yllättäen ja liikkuvat puusta puuhun niin kovaa vauhtia että koskaan en ole saanut minkäänlaisia mielekkäitä kuvia.
VastaaPoistaItse asiassa, näissä sinun kuvissasi on kyllä juuri tuota näiden lintujen ihmeellistä touhua. Pyrstötiaiset ovat jotenkin niin erikoisia. Itse olen jo ajatellut, että niillä on joku taika, ettei niistä noin vain saa kuvia otetuksi: ne ovat sellaista salaperäistä väkeä... kukapa tietää! ;)
Mutta tärkeintähän on, että yleensä kohtasit hienot pienet otukset.
Silmälasien kanssa on minulla tuo sama ongelma usein, samoin sen kanssa että tuppaan pitää kameraa valmiudessa joskus juuri sellaisella korkeudella että huomaamattani höngin etsimeen ja kun sitten yritän siitä katsoa niin se on ihan sumussa ja jäässä.
Hennot kuvat sopivat tilanteeseen. Huurtumisongelmasta en tiedä, kun pysyttelen tiiviisti lämpimässä : D
VastaaPoistaMinulle nämä kuvat ovat herkkiä talvikuvia, joihin on mukaan pujahtanut pyrstötiainenkin.
VastaaPoistaJoskus voi "hutikin" olla kaunista.