Dokumentoivaa kuvaa takapihalta, jossa häärii monenmoista pienokaista.
Punarinnan poikanen makoilee maassa kasvuston suojassa. Välillä se levittää siipensä ja painuu ihan maata vasten. Jos se tulee häirityksi, niin lennähtää puiden varjoihin, jonkin ajan kuluttua palaa samoilla sijoilleen.
Koko luokassa jonkin verran kookkaampi mustarastaan poikanen taas lymyilee tuomipihlajan lehtien suojassa. Hyppelee oksalta toiselle ja nappaa välillä punaisen marjan suuhunsa.
Noilla tuomipihlajan marjoilla on hyvä menekki, tuskin kerkiävät punastua, kun jo jonkin siivekkään nieluun katoavat.
Tähän aikaan voi huomata erilaisten lintujen jälkikasvua, joista rastaat ja varpuset ovat hyvin edustettuja, harakan tenavat kookkaina tulevat kyllä huomattua. Oksien hähärässä vilahtelee punatulkun pulleita poikia sekä vikkeliä tiaisia, leppälinnun poikaset pyrähtelevät aikusten tapaan ja välillä vipeltävät sukkelaan pihassa liikkujan tieltä hämärän kätköihin.
Voi hellanlettas, mikä söpöliini tuossa ensimmäisessä kuvassa:)
VastaaPoistaIhastuttava tuo punarintapienokainen, eikä mustarastaan pojassakaan mitää vikaa ole ;). Todellakin nyt näitä pienokaisia pyörii maassa oksien lomassa runsaasti. Ihania ovat, kumpa pysyisivät turvassa.
VastaaPoistaLuonnossa on meneillään monenlaista säpinää. Nyt jos koskaan ihmisen tulee varoa askeleitaan, jotta ei aiheuta onnettomuutta. Kauniit kuva piilossa olevista poikasista...:)
VastaaPoistaPunarinnan poikanen on aivan umpisöpö!
VastaaPoistaSuloiset kuvat!
VastaaPoistaIkuisesti on jäänyt mieleeni, kun kerran astuin ihan talitintin maahan pudonneen poikasen viereen. Siis viiden sentin päähän. Säikähdin mahdottomasti, ajatus siitä että olisin voinut astua sen päälle oli kauhistuttava. Mutta onni oli matkassa.....=)
Ihanat kuvat lintujen jälkipölvesta.
VastaaPoistaOvat kyllä niin söpöjä.
Eivät vielä ole niin arkoja, niin kerkiää kuvia ottamaan.