Lumen tuntua ja pimenevän illan tunnelmia.Kokeilumielellä kuvattuja.
Lumen ensi paino tuntuu märkänä oksistossa
Orapihlajissa on vielä lehtivihreää jäljellä, punerrusta ja kaihoisaa muistoa kesästä.
Pensas punertuu, kosteus saa lehdet kiiltämään ja pimeys tunkee läpi.
Lokakuun illassa hohtaa kultainen lehti.
klikkaa kuvat suuremmiksi
Salaperäistä syysillan tunnelmaa.
VastaaPoistaMeilläkin on yöllä satanut lunta maan valkoiseksi.
Ensilumi on aina sykäyttävä kokemus! Sen verran on vielä lasta sisällä jäljellä.
VastaaPoistaHienoja tunnelmallisia kuvia. Valo hehkuu läpi!
Ensilumi tosiaan sykähdyttää aina, kun maailma muuttuu toiseksi. Kaikki tuttu näyttääkin uudelta ja oudolta (alkaa miettiä miten outo koko maailma on, miten vain luulemme tuntevamme sen).
VastaaPoistaTäällä lunta saadaan näköjään vielä odotella.
Ensilumi on aina jotenkin ihana tunne, niinkuin tuntuu olevan muillakin.
VastaaPoistaMutta meillä vielä ei ole lunta tullut.
Kauniit ja niin sadunomaiset kuvat sulla.
Hämy ja lumi luovat omaa tunnelmansa kuviin. Valon ja varjon rajat pehmenevät, kuten väritkin
VastaaPoistaKauniit valot ja värit kuvissasi. Pidän erityisesti ensimmäisen kuvan tunnelmasta. Nämä kannattaa ehdottomasti katsoa myös isompina.
VastaaPoistaLumi tuo jotain mystillistä luontoon, varsinkin ilta hämärässä.
VastaaPoistaPidän pimeistä, salaperäisitä illoista ja yritin näissä kuvissa tuoda sitä esille.
VastaaPoistaKiehtoo tuo kuvaus pimeydessä tai melkein, kun tuo tarkennus on hankalaa, niin täytyy sentään jonkinlaista kajastusta olla.
Tässä on nyt pimeä aika vastassa, joten myös mahdollisuuksia harjoitteluun on riittämiin.