torstai 1. huhtikuuta 2010

Hui, koita

Niin se minäkin löydän kevääseen elonmerkkejä. Tiedä sitten onko tämä hyvästä vai pahasta, nimittäin koi. Näitä tämän näköisiä lentäviä pitää aina niinä vaatekoina, mutta onkohan...
Salamalla otin lasin läpi ja vielä koin selkäpuolelta, joten vääristää otusta.


8 kommenttia:

  1. Sinulla onkin kultainen koi : )
    Meillä oli eilen ihan tavallisen näköinen. Ihmettelen mistä niitä tulee ja minne ne lopulta menee. Tiedätkö sinä?

    VastaaPoista
  2. Aina ajattelen, että jos niitä on vaatteissa, mutta kun niitä on tuolla ikkunan välissä silloin tällöin.
    Mökillä oli viime keväänä sisällä sellaisia isoja, mutta ne ei kyllä olleet vaatekoita, silti ne herättää sellaista kauhua minussa.
    Minä olen aina luullut, että koita on vain yhdenlaisia, mutta sekin suku on laaja, kun hieman tutkin niitä viime kesään hyönteisiä.
    Arvoitus on minullekin.

    VastaaPoista
  3. Itse asiassa tuo kuva on aika taiteellinen, valo tekee siitä aika jännän!

    VastaaPoista
  4. Onkohan tuo tosiaan koi ollenkaan? Vai joku viattomampi ikkunan raosta herännyt?
    Hienon värinen anyway, siivissä kultareunukset : )

    VastaaPoista
  5. Tuo salama saa varmaankin aikaan nuo kultaiset vivahteet, aika harmaalta kyllä näytti.
    Oikeastaan tämänhän voisi ikuistaa vaikka grafiikan menetelmin.

    VastaaPoista
  6. Vastaavan näköisiä olen löytänyt mökiltä useitakin. Hirviittää kyllä, jos sittenkin ovat vaatekoita.
    Kuvassasi ötökkä on kauniimpi, kuin oikeasti.

    VastaaPoista
  7. Kultainen "koi", kaunis. Ainakin merkki siitä, että kevät on tullut

    VastaaPoista