Kaksi silmäparia näkee aina enemmän kuin yksi.
Lunnin jalat vaikuttivat jotenkin heikoilta, se tepastelee niin hauskasti ja lipsahtelee kallioilla.
Räpylöissä on mustat kynnet, mutta ei noilla varmaankaan kovin pitävää otetta saa kaltevalla pinnalla.
Nokka aukeaa aika suureksi ja erikoisella tavalla. Lunnilla on hyvin joustoa suupielissä;)
Hämmästyin lunnin kokoa, sillä oletin, että se olisi kookkaampi, mutta se on aika pieni ja niin hellyttävän suloinen.
Hei, me lennetään ja nopsaan. Ilmassa suhahteli lunnia sinne tänne. Punaiset laskutelineet nousivat ja laskivat.
Onko tässä pesänrakennus puuhista kysymys. Huomasin, että noita risuja kerättiin nokkaan ja kohta laskettiin toiseen paikkaan. Lunnithan eivät tee pesää kallioille, vaan kaivavat onkalon, joten risujen kuljettaminen taitaa olla ajanvietettä.
Aika hauskan näköinen arktinen papukaija. Pieni, pyylevä räpyläjalka.
Lunnin silmät ovat myös mielenkiintoiset, jotenkin surulliset.
On kyllä niin suloisen näköinen räpyläjalka.
VastaaPoistaHauskan värikäs nokka ja isoksi sen saakin avattua.
Hienot kuvat olet ottanut!!
Kiitos Sirpa! Näistä papukaijoista tuli kymmeniä ja kymmeniä kuvia, mutta näin digiaikana siihen on mahdollisuus.
VastaaPoistaSaattaapi olla, että kulku vielä käy tuolle saarelle, oli se sen verran vaikuttava elämys.
Kiitos ihanasta esittelystä!
VastaaPoistaOlet sinä kyllä melkoinen kuvaaja. Aivan mahtavan upeat kuvat lunneista. Näitä ei voi kuvata liikaa =DDD
VastaaPoistaKyllä lunnit sydämen sai sulamaan ja kuvata ne antoivat läheltä, joten sai otoksia paljon ja niistä on sitten vara valita. Täytyy kyllä sanoa, että suurin osa niistä fiaskoa!
VastaaPoistaIhanat lunnit. Ne on kuvissas (ja ilmeisesti luonnossakin) sellaisia satulinnun näköisiä. En ole koskaan elävänä nähnyt.
VastaaPoistaKuvasi on tosi upeat.
Hyvää viikonloppua.
Kiitos Orvokki sanoistasi;) Tosiaan, lunni voisi olla ihan satulintu, kyllä siitä voi sellaisia piirteitä löytää. Löytyisiköhän siitä kirjoja, lastenkirjoja nimenomaan?
VastaaPoista