keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Matokorven mailla

Siellä näkee syksyisin tuhansia kurkia.
Eilen käytiin katselemassa ja kuuntelemassa.





Ilmassa oli välillä useampi suurehko kurkiparvi, laskeutuivat kauemmaksi pellolle ja aloittivat iltarituaalit.




Kovin oli alakuloisen näköistä varesten lento kurkiin verrattuna.




Naakat kokoontuivat myös omia iltatarinoitaan pitämään ja joukkoon oli eksynyt myös mustavaris.




Auringonlaskun aikaan maailma hehkuu oranssinpunaisena näin syysaikaan.




Aurinko antaa tilaa kuulle, joka vielä näyttäytyy puolikkaana. Ensi viikolla sitten voidaan ihailla jo täysikuuta syksyisellä taivaalla, tähtien loisteessa.





7 kommenttia:

  1. Sait kokea kurkien jäähyväislaulun, hieman haikeaa mutta jos kuuntelit tarkkaan niin ne lupasivat tulla taas keväällä takaisin

    VastaaPoista
  2. Upeita kurkiparvia on nyt monilla pelloilla.
    Ihana tuo auringonlaskun kuva.

    VastaaPoista
  3. Kiitos :)

    Syksy on hienoa aikaa, mutta hieman haikeaa. Kesä on takana, mutta eihän siihen pitkä aika ole kun uusi kevät saapuu ja kurjetkin :)

    VastaaPoista
  4. Wau miten paljon kurkia! Kunpa täälläkin näkyisi, mutta ei...

    VastaaPoista