On niin inhimillistä unohtaa tärkeitäkin asioita, kuten vaikka rukkanen, kuka sitä nyt kaipailee.
torstai 3. syyskuuta 2009
Rukkanen
Valokuvatorstain haaste 138, näinhän se meni.
On niin inhimillistä unohtaa tärkeitäkin asioita, kuten vaikka rukkanen, kuka sitä nyt kaipailee.
On niin inhimillistä unohtaa tärkeitäkin asioita, kuten vaikka rukkanen, kuka sitä nyt kaipailee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Erittäin inhimillistä, meillä kyllä usein kaipaillaan rukkasta, yhtä - se toinen vain useimmiten löytyy:)
VastaaPoistaKyllähän yksinäinen rukkanen on melkoisen inhimillinen - tekisi ihan mieli ottaa talteen...
VastaaPoistaKyllä sitä on etsitty kissojen ja koirien kanssa, ja siellä se makaa ja lepää.
VastaaPoistaHieno vastaus haasteeseen!
Hyvin osuvat kuvat haasteeseen
VastaaPoistaKiitos yllä olevista palautteista, olen tosi iloinen, että olette huomanneet blogini.
VastaaPoistaHyvä vastaus, yksinäinen rukkanen herättää hyvinkin inhimillisiä tunteita ja ajatuskulkuja.
VastaaPoistaKiitos Ansku, käyn koht`siltään vastavierailulla.
VastaaPoistaKäden jälki, jälki kädestä - inhimillisyyttä jos mikä.
VastaaPoista