lauantai 26. toukokuuta 2012

Turkisviittainen viheltelijä



Mikäs kumma turkisviittainen tuolla mättään takana kuuhaa.
Etsimen läpi tiiratessani en osannut ensin hahmottaa. Silmäni näkivät tuon mustan keskustan ja sitä ympäröivän valkoisen höyhenistön, joka näytti vielä tuulessa liehuvan. Jo on kumma olio, Ruija tekee tepposensa ja saa näkemään kummajaisia.






Sitten huppuviittainen liikahti ja näin, että lintuhan se. Matkakumppani tiesi kertoa, että kapustarinta siellä piipertää ja viheltelee kulkeissaan.




Viheltelyyn oli syynsäkin, sillä rouva kapustarinta näytti myös olevan paikalla.





Aika hyvin kapustarinta sulautuu keväiseen luontoon.


4 kommenttia:

  1. Voi.. Ihanaisia kuvia Pohjois-Norjan luonnosta! Tuli ihan ikävä näihin postaustesi maisemiin..

    Toivotan ihanaa kesän alkua!

    VastaaPoista
  2. Varangi esittäytyi kyllä edukseen, eikä ollut tungosta, kun loma-aika ei ollut alkanut. Suosittelen toukokuuta, sillä väriä löytyy luonnosta. Tietenkin säät ovat onnenkauppaa, mutta niinhän ne on aina.
    Eikä Pohjois-Norja tunnu edes "ulkomailta", sillä paikoilla on monillakin suomalainen nimi ja näkyihän noita suomeen kalskahtavia firmojen nimiä myös.

    Kesä alkoi kyllä kivoissa merkeissä, saas nähdä mitä muuta tuo tullessaan.

    VastaaPoista
  3. Ei sitä tarvii kauas Suomen rajojen ulkopuolelle mennä kun muailma on ihan toisen näköinen. Komeita kuvia monta postausta... Olis kyllä hienoa käydä Jäämeren rannalla. Jospa ens kesänä sattus ilimat ja lomat kohilleen.

    VastaaPoista
  4. Tuolla Pohjois-Norjassa on aikoinaan käytyä useasti, mutta nyt oli mieleenpainuvin tai oikeastaan opettavaisin. Kyllä kai sinne täytynee palata, sillä nyt voisi tietää paremmin, mitä siellä voi eteen tulla.

    VastaaPoista